Halonen korostaisi kansalaisten tasa-arvoa

Tasavallan presidentti Tarja Halonen pitää kansalaisten eriarvoisuutta keskeisenä uhkana suomalaisen yhteiskunnan hyvälle kehitykselle.

Halosen uudenvuodenpuhe

Tasavallan presidentti Tarja Halosen mukaan laman vaikutukset tuntuvat vielä monen ihmisen arkipäivässä, minkä vuoksi nyt on aika kohdistaa huomiota kansalaisten perusoikeuksien parempaan toteutumiseen.

Halonen sanoi uudenvuodenpuheessaan, että eriarvoisuuteen, jota mm. taloudelliset muutokset helposti synnyttävät, on puututtava poliittisella tahdolla. Hän kuitenkin korosti, että vastuu ihmisten tasavertaisuudesta kuuluu kaikille kansalaisille.

-Enemmistön velvollisuutena on huolehtia vähemmistönkin oikeuksien kunnioittamisesta. Halonen sanoi olevansa erittäin huolestunut mm. kuluneen vuoden aikana tulleista viesteistä, jotka kertovat kasvaneesta suvaitsemattomuudesta ja taipumuksesta ratkaista esiintyneitä ongelmia väkivallalla. Hän arvioi, että suuret otsikot ovat vain jäävuoren huippu, ja että vain murto-osa yhteenotoista tulee viranomaisten tietoon.

-Suuri haaste eivät kuitenkaan ole suvaitsemattomat ihmiset, joita on onneksi vähän. Ratkaisun avain on suuri enemmistö. Meidän tulee puolustaa syrjinnän kohteeksi joutunutta lähimmäistämme ja vastustaa rasismia, Halonen kehotti. Presidentti viittasi yhteiskunnan nopeaan muutokseen, jonka myötä mm. muuttoliike Suomesta ja Suomeen jatkuu ja kulttuurillinen monimuotoisuus lisääntyy.

Vakaus on Suomen talouden valtti


Halonen tähdensi vastuunkantamisen ja oikeudenmukaisuuden merkitystä myös talous- ja aluepolitiikassa. Vaikka maan talous on kehittynyt hyvin, jatkossakin tulee olla sitkeitä ja kauaskatseisia.

-Talouskasvu on jaettava sosiaalisesti ja alueellisesti oikeudenmukaisesti. Näin sijoitamme sekä yhteiseen tulevaisuuteemme että kunnioitamme vanhempien sukupolvien perintöä ja ponnisteluja. Se on hyvinvointimme elinehto. Hän korosti, että tärkeä tekijä Suomen kilpailukyvylle on ollut maan poliittinen ja sosiaalinen vakaus.

Joulukuussa aikaansaatu tulopoliittinen ratkaisu on Halosen mukaan hyvä esimerkki siitä, kuinka taito toimia yhdessä on tehnyt Suomesta kansakuntana kilpailukykyisen ja auttanut niin yksityisiä ihmisiä kuin yrityksiäkin selviytymään ja menestymään. Ongelmana ovat presidentin mukaan yhä silti työttömyys ja työn jakautuminen epäoikeudenmukaisesti.

-Toiset tekevät töitä uupumukseen saakka, kun taas toisilla ei ole riittävästi töitä edes välttämättömän toimeentulonsa turvaamiseksi, Halonen muistutti. Samalla yhteiskunnan rakenteita on hänen mukaansa edelleen kehitettävä myös yrittämistä kannustaviksi.

Nizzan kokous onnistui perustavoitteessaan

Presidentti arvioi myös EU:n jäsenmaiden hallitusten välisen konferenssin onnistumista Nizzan huippukokouksessa joulukuussa. Vaikka sen sisällöstä ja tyylipisteistä yhä kiistellään, Halonen antoi kiitosta siitä, että yhteistyön ongelmia ja haasteita on pohdittu varsin avoimesti.

-Mielestäni on hyvä muistuttaa siitä, että konferenssi onnistui perustavoitteessaan; Euroopan unioni on nyt valmis ottamaan uusia jäseniä vastaan, Halonen arvioi. Presidentin mukaan on erittäin tärkeätä, että unioni, sen jäsenvaltiot ja hakijamaat osoittavat halua yhteisen Euroopan rakentamiseen juuri nyt, kun jäsenyysneuvottelut ovat tulossa vaativimpaan vaiheeseensa.

-Euroopan unionin laajentuminen voi hyvin merkittävällä tavalla lisätä vakautta ja hyvinvointia Euroopassa, Halonen muistutti. Hän korosti, että EU:n menestys voi pitkällä aikavälillä perustua ainoastaan sen kykyyn parantaa ihmisten arkea. Unionin on näin omalla toiminnallaan hankittava ja säilytettävä kansalaisten tuki ja luottamus.

Suomen suhteet hyvässä kunnossa

Presidentti Halonen arvioi Suomen suhteiden naapurimaihin olevan erinomaiset. Yhteistyö muiden Pohjoismaiden kanssa jatkuu, minkä vuoksi kannattaa toimia yhdessä kansainvälistä kiinnostusta nauttivan pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan edistämiseksi. Myös yhteistyö Baltian maiden kanssa on edelleen tiivistynyt.

Halonen vakuutti Suomen tukevan niiden valmistautumista EU:n jäsenyyteen. Halonen viittasi myös tapaamiseensa Venäjän presidentin Vladimir Putinin kanssa viikko sitten. Tuolloin presidentit totesivat maiden välisten suhteiden olevan erinomaiset. Hän muistutti, että Venäjän merkitys Suomelle tärkeänä kumppanina on säilynyt.

-Vastuu Venäjän kehittymisestä on heillä itsellään, mutta me muut voimme tukea oikeana pitämäämme kehitystä ja helpottaa Venäjän integroitumista muuhun Eurooppaan. Kansainvälisen yhteistyön painopistealueista Halonen mainitsi Jugoslavian demokratiakehityksen tukemisen sekä maailmanlaajuisen köyhyyden vähentämisen. Hän muistutti, että YK:n vuosituhannen huippukokous asetti maailmanlaajuiseksi tavoitteeksi köyhyydessä elävien suhteellisen määrän puolittamisen 15 vuodessa. Presidentti Halonen tähdensi, että tavoitteita ei saavuteta sanoilla vaan teoilla, vaikka ne olisivat pieniäkin.
(STT)

Lue myös:

    Uusimmat