Halonen haluaa pitää päätösvallan EU-joukoista

Presidentti Tarja Halonen ei hyväksy näkemystä, jonka mukaan päätöksenteko EU:n nopean toiminnan joukkoihin kuuluisi vain valtioneuvostolle. Presidentin mukaan sama näkemys on myös pääministeri Matti Vanhasella (kesk.).

- Olemme pääministerin kanssa keskustelleet. Meillä ei ole suunnitteilla mitään muutoksia, Halonen sanoi.

Näkemyksen presidentin päätösvallan kapenemisesta esitti viimeksi emeritusprofessori Antero Jyränki viime viikonloppuna Turun Sanomissa. Halonen kummasteli kansanedustaja Kimmo Sasin (kok.) asettumista tukemaan Jyrängin näkemystä.

- En tiedä onko hän ottanut kantaa siihen opposition kansanedustajana vai perustuslakivaliokunnan puheenjohtajana.

Halonen muistutti, että Suomessa on jo ehditty tehdä nykyisten sääntöjen perusteella päätös osallistumisesta EU:n Althea-operaatioon Bosnia-Hertsegovinassa.

- Se herättää minussa useita kysymyksiä vähän eri suuntaan, tämä käynnistetty keskustelu, Halonen sanoi, mutta ei halunnut tarkemmin yksilöidä mitä hän asiasta miettii.

Halonen puhui asiasta Kosovon Lipljanissa, missä hän tutustui rauhanturvaoperaatio KFOR:in toimintaan Camp Villessä. Edellisenä päivänä presidentti teki pikavierailun Bosnian Althea-operaatioon Tuzlan Camp Eaglessa.

Työryhmän tulosta odotettava

Halonen ei halunnut Kosovon-vierailunsa yhteydessä jatkaa keskustelua EU-mandaatista ja rauhanturvalain uudistamisesta. Presidentti on sanonut suhtautuvansa hyvin varovaisesti ajatukseen, että YK- ja Etyj-mandaatin rinnalle hyväksyttäisiin myös EU:n oma mandaatti.

- Voi olla tilanteita, joissa YK ei pysty toimimaan, mutta myös tilanteita, jossa YK:lla on toisenlainen kanta, Halonen pohti.

Hän torjui ajatuksen, että nyt olisi jo liian myöhäistä keskustella mandaattiratkaisusta, kun Suomi on jo ilmoittanut joukkojaan mukaan kahteen EU:n nopean toiminnan joukkoon. Vastaava keskustelu on käytävä muissakin EU-maissa, presidentti korosti.

- Me katsotaan, että me vastaamme huutoomme. Mutta suuntaisin kysymyksen myös medialle: media saisi ottaa tähän myös vähän pitkäjänteisemmän näkemyksen, Halonen sanoi.

Presidentti muistutti samalla, että Kosovon operaatio on luonteeltaan pitkäjänteinen ja hyvin erilainen kuin ne "palokuntatehtävät", joihin voidaan käyttää EU:n taisteluosastoja.

Ei voi käyttää mellakkakäärmeitä

KFOR-joukkojen tehtävä on ylläpitää rauhaa ja järjestystä alueellaan ja estää väkivaltaisuuksien puhkeaminen väestöryhmien välillä. Tilanne on viime aikoina ollut suhteellisen rauhallinen. Viime keväänä syttyi mellakoita, joissa saattoi olla tuhansiakin osanottajia.

Ongelmaksi osoittautui se, ettei suomalaisjoukoilla ei ole tällä hetkellä käytössään sopivia välineitä hallita mellakoivaa joukkoa loitompaa, 30-40 metrin päästä. Lähempänä tilanne muuttuu helposti käsirysyksi, jossa rauhanturvaajat ovat alivoimassa väkijoukkoa vastaan.

Intialaiset rauhanturvajoukot kokeilivat keväällä kotimaassaan hyväksi havaittu keinoa: väkijoukon keskelle singotaan laatikoissa myrkkykäärmeitä. Menetelmä ei kuitenkaan oikein toiminut Kosovon viime kevään mellakoissa, sillä käärmeet olivat kylmässä ilmassa kohmeisia ja uneliaita. Halonen arveli, että Suomessa taitaisi ainakin eläinsuojelulaki olla esteenä käärmeiden käytölle.

Olennaisempaa kuin voimankäyttösääntöjen tarkistaminen on Halosen mielestä varmistaa, miten väkijoukkoa voidaan ennalta ohjata. Tilanteita on voitava ennakoida.

- Viime kevään tilanteessa oli niin suuri alivoima, että sitä ei olisi voinut vain voimankäyttösääntöjä muuttamalla korjata. Suomalaisille joukoille on määrä ensi keväänä saada uusia välineitä ja koulutusta joukkojenhallintaan. Joissakin tapauksissa viime aikoina ratkaisu on ollut se, että on käännytty ruotsalaisten joukkojen puoleen. Ruotsalaisilla on mahdollisuus käyttää muun muassa tainnutuskranaatteja ja kyynelkaasua.

(MTV3-STT)