Halonen: EU:n laajentumisesta ei vielä aikataulua

Halonen, Tarja, katsoo oikealle

Fischer sanoi uudelle parlamentille pitämässään puheessa, että Helsingissä on ensimmäistä kertaa mahdollisuus arvioida se päivämäärä, jolloin neuvottelut ensimmäisten jäsenehdokasmaiden kanssa saatetaan päätökseen.

Saksan päättyneen puheenjohtajakauden tuloksia parlamentille esitellyt Fischer uskoi, että hänen toivomansa ratkaisu edistäisi sekä hakijamaiden uudistusprosessia että liittymisneuvotteluja. Tiedotustilaisuudessa Fischerin aloitetta kommentoinut Halonen piti tavoiteaikojen asettamista liian aikaisena. Hän piti parempana, että hakijamaat tekisivät itse itselleen aikataulut siitä, missä tahdissa ne voivat edetä uudistuksissa. Päätöksiä voidaan tehdä vain toteutuneiden muutosten pohjalta.

Halonen ei halunnut arvioida neuvotteluihin kuluvaa aikaa, mutta piti yhtenä sopivana ajankohtana uusien jäsenten ottamiselle nyt asetettavan uuden komission toimikauden päättymistä viiden vuoden kuluttua.

Halonen ei kannata aikataulua koskevien lupauksien antamista hakijamaille. Hän muistutti joidenkin valtionpäämiesten esittämien aikojen jääneen jo kauas menneisyyteen. Myös ulkomaankauppaministeri Kimmo Sasi piti mahdottomana neuvottelujen päättymisajan lyömistä kiinni. Hän muistutti, että neuvotteluissa ollaan vasta avaamassa kaikkein vaativimpia lukuja. Ensimmäisessä hakijaryhmässä ovat mukana Unkari, Tshekki, Puola, Slovenia, Viro ja Kypros.

EU:n uudistamiseen hyvät mahdollisuudet

Halonen kertoi parlamentille Suomen puheenjohtajakauden tavoitteista. Puheessaan hän arvioi EU:lla olevan nyt uuden parlamentin, uuden komission, uuden puheenjohtajan ja uuden perustamissopimuksen ansiosta erinomainen tilaisuus lähteä uudistamaan vanhoja toimintatapoja.

Halonen oli tyytyväinen siihen, että komission puheenjohtajaehdokas Romano Prodi sanoi uuden komission toiminnan avainsanoja olevan avoimuus, vastuullisuus ja tehokkuus. -Uuden komission linja vastaa sanasta sanaan Suomen puheenjohtajakauden ohjelman tärkeimpiä painotuksia, Halonen totesi.

Hän esitteli EU:n yleisten asiain neuvoston näkemyksiä Kosovon kriisin jälkihoidosta. Kun Jugoslavian vastaisia pakotteita lähdetään purkamaan, otetaan huomioon, että Belgradin hallitus ja Jugoslavian kansa ovat kaksi eri asiaa. Ensimmäiseksi poistetaan väestöön kohdistuvat pakotteet, kuten lentokielto ja urheilusuhteiden välttäminen.

EU tukee kaikkia demokraattisiin arvoihin sitoutuneita toimijoita Jugoslavian liittotasavallassa. Heidän tilannettaan voitaisiin helpottaa esimerkiksi sähkön ja öljyn toimituksilla. Halosen tehtävä oli lisäksi esitellä neuvoston näkemykset kurdijohtaja Abdullah Özalanin kuolemantuomiosta. Hän antoi epäsuorasti ymmärtää, että sen toimenpaneminen vaikeuttaisi Turkin EU-jäsenyystavoitteiden toteutumista.

Halonen korosti, että asialistalla on pidetty myös Lähi-idän rauhanprosessia. Hänen mielestään rauhanprosessin näkymät ovat Barakin hallituksen valtaantulon jälkeen valoisammat kuin vuosiin. Halonen matkustaa itse elokuun alussa alueelle tapaamaan keskeisimpiä toimijoita ja välittämään unionin ajatuksia rauhanprosessin edistämisestä.

EU-parlamentin ryhmät olivat vanhan tavan mukaan antaneet puheenvuoroja auliisti puheenjohtajamaan edustajille. Ääneen pääsivät Marjo Matikainen-Kallström, Riitta Myller, Astrid Thors, Heidi Hautala, Esko Seppänen ja Paavo Väyrynen.

Suomen puheenjohtajakauden alku ei kirvoittanut muidenkaan maiden puhujilta erityistä ylistystä tai kritiikkiä. Keskustelun suosituimmat aiheet olivat Kosovon kriisi, komission nimittäminen sekä Özalanin kohtalo.
(STT)