Hallitusohjelmalle risuja ja ruusuja

Suurimman oppostiopuolueen Kokoomuksen puheenjohtaja Ville Itälä kritisoi uutta hallitusohjelmaa linjattomuudesta.

Itälä sanoo, että hallitusohjelmassa esitetään tavotteita, mutta keinot jäävät jatkoselvitysten ja epämääräisten sanamuotojen taakse. Erityisesti Itälä kritisoi sitä, että hallitusohjelmassa jätettiin auki useita kysymyksiä. Itälän mukaan hallitukselta puuttuu linja, ja hän näkeekin sen hallitusohjelman suurimmaksi puutteeksi.

Itälä huomauttaa neuvotelijoita myös salailusta. Itälän mukaan nyt ollaan siirtymässä epäluulon leimaamaan, niukasti tietyoja anatavaan ja epävarmuutta viestivään yöneuvottelumenettelyyn.

Hallitusohjelmassa Itälä kiittelee tuote-ja tutkimuspanoksen nostamista sekä osaamiseen ja terveydenhuoltoon panostamista. Itälä kuitenkin ihmettelee, miten tähän kaikkeen on mahdollisuus, kun luvataan sekä tulonsiirtoja että palveluja.

Palkansaajat pääosin tyytyväinen

Palkansaajakeskusjärjestöissä ollaan tyytyväisiä siihen, että työttömyyden parantaminen ja hyvinvointiyhteiskunnan kehittäminen on asetettu hallitusohjelman päätavoitteeksi. Kiitosta saa myös tuki kolmikantayhteistyön jatkumiselle ja työelämän kehittämiselle.

SAK:n hallituksen varapuheenjohtaja Pekka Ahmavaara pitää talouspoliittista linjausta oikeana, koska siinä on ymmärretty talouden vakavat merkit.

- Heti keväällä hallitus antaa työllisyyslisäbudjetin, jonka määrärahat elvyttävät investointeja ja veronkevennykset ostovoimaa. Jos taantuma kuitenkin pitkittyy, niin rahanjako kansalaisille ja yrittäjien paapominen johtavat valtion velkaantumiseen.

Ahmavaara kiittelee ohjelmaan sisällytettyä aktiivista työllisyyspolitiikkaa ja pitkäaikaistyöttömille sekä nuorille järjestettäviä erityistoimenpiteitä.

Ahmavaara kuitenkin muistuttaa, että hallituksen on viime kädessä teoillaan lunastettava palkansaajien luottamus.

STTK tyytyväinen moniin uudistuksiin

Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n puheenjohtaja Mikko Mäenpään mielestä talouden kasvupaketti ja lisäbudjetti heti vaalikauden alussa ovat tarpeellisia, sillä kansainvälisen talouden tila on tällä hetkellä epävarma ja Suomen talouskasvu yksityisen kulutuksen varassa.

Mäenpää katsoo, että tavoite yli 1,1 miljardin euron veronkevennyksistä on realistinen. Työn verotuksen maltilliset kevennykset ovat edelleen työllisyyssyistä tarpeellisia, jos talouskehitys osoittautuu ennakoitua paremmaksi.

Kiitosta saavat työllisyysmäärärahojen lisääminen, julkisten investointien aientaminen, työelämän tasa-arvon edistäminen, pätkätöiden vähentäminen, investoinnit tutkimukseen ja tietoliikenneyhteyksiin sekä koulutusjärjestelmän tehostamiseksi.

Myös STTK:n vaatimukset kansallisen terveysprojektin ja sosiaalialan kehittämisohjelman toteuttamisesta sekä 1- ja 2-luokkalaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestämisestä ovat hallituksen tavoitteina.

Moitteita tässä vaiheessa löytyy lähinnä vain riittämättömistä panostuksista aikuiskoulutukseen.

Soini arvostelee ratkaisua

Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini arvostelee kovin sanoin hallitusratkaisua. Hän varoitti, että sosialistimeininki jatkuu Suomessa.

Hallituksen salkkujako oli todellinen Sammon ryöstö, jossa vaalien kakkospuolue SDP sai parhaat ministeripostit. Keskustan hallituskipeys oli niin sietämättömän suuri, ettei se uskaltanut jumiuttaa salkkujakoa, hän päätteli.

Soinin mielestä keskustaa muutoksen toivossa äänestäneet kansalaiset on petetty seisaalleen, sillä myös hallitusohjelman sisällössä näkyy vahvasti vaaleanpunaiset viivanvedot.

Soini ihmettelee myös, miten sekä SDP että keskusta antoivat vaaleissa rökäletappion kärsineelle RKP:lle kaksi ministerin salkkua.

Kokoomuksen Ollila: Hallituksen salkkujako käsittämätön

Kokoomuksen puoluesihteeri Heikki A. Ollila hämmästelee hallituksen salkkujakoa. Hän sanoi pitävänsä salkkujakoa käsittämättömänä.

Ollilan mukaan keskustan kokemattomuus hallituspolitiikassa ja itseisarvoinen pyrky hallitusvastuuseen punamultayhteistyön kautta on johtanut totaaliseen valtavääristymään. Keskusta on ministerisalkkujen mukana antanut eduskunnan vasemmistoa hallituksessa edustaville sosialidemokraateille käytännössä koko budjettivallan, veronmaksajien rahat, hän päivitteli.

Ollila muistutti, että valtiovarainministerin lisäksi puolue saa ykköspaikat lähes kaikista ministeriöistä, joissa merkittäviä määrärahoja on.

Tilanne vääristää Ollilan mielestä vaalitulosta käsittämättömällä tavalla. Hän muistutti, että vasemmisto sai vaaleissa vain vähän yli kolmanneksen kannatuksen ja sillä se on nyt ottamassa yli kahden kolmanneksen hallitusvallan. Keskustan edustajat ovat hänen mielestään selityksen velkaa Suomen porvarillisille äänestäjille.

Ekonomistit : Enemmän rohkeutta verojen kevennyksiin

Ekonomistit olisivat toivoneet hallitusohjelmaan enemmän tuloverojen kevennyksiä valtiosihteeri Raimo Sailaksen äskettäin tekemän esityksen mukaisesti. Rohkeampi linja olisi heidän mukaansa tukenut paremmin myös hallituksen tavoitetta 100 000 työpaikan luomisesta hallituskaudella.

Osuuspankkikeskuksen pääekonomistin Timo Lindholmin mielestä hallituksen talousohjelman veroratkaisu on vaatimaton suhteessa hallituksen esittämiin tavoitteisiin. Hänen mukaansa heikko suhdannetilanne olisi antanut perusteita suurempiin verojen alennuksiin pienellä riskilläkin.

Nordean pääekonomisti Juha Ahtola olisi myös nähnyt mieluummin enemmän toimia verojen alentamiseksi ja vähemmän menojen lisäämiseksi. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan toimitusjohtajan Pentti Vartia puolestaan moitti talousohjelmaa epätarkaksi.

(MTV3-STT)

Katso myös Leea Ollikaisen juttu hallituksen talouspolitiikasta

(Talousuutiset 14.04.2003).

Lue hallitusohjelman sisällöstä tästä

Katso ministerisalkkujen jakautuminen tästä