Hallitus viimeistelee budjetin tänään

Hallituksen yli puolenyön jatkuneissa neuvotteluissa saatiin valmiiksi lähes koko menopuoli. Avoimeksi jäi ainoastaan kiista siitä, miten asumistuen ja toimeentulotuen yhteensovittaminen toteutetaan. Lopullista päätöstä vailla ovat myös ensi vuoden verotusta koskevat ratkaisut.

Tulopuolta valmistellut ministeriryhmä pitäytyi valtiovarainministeriön pohjapaperin esityksissä. Bensiinin hintaan on tulossa lisää veroa 20 penniä ja dieselöljyyn 15 penniä litralta.

Veroasteikkoihin tehdään kahden prosentin inflaatiotarkistus. Arvonlisäveron prosentteja yhtenäistetään siten, että joukkoliikenteen vero kiristyy kuudesta kahdeksaan prosenttiin. Lääkkeiden, kirjojen, elokuvien ja liikuntapalvelujen vero puolestaan alenee kahdestatoista kahdeksaan prosenttiin.

Pääministeri Paavo Lipposen mukaan tuloverotukseen on tarkoitus tehdä tässä vaiheessa vain asteikkoja koskeva inflaatiotarkistus. Syksyn tuloneuvottelujen yhteydessä tehtävistä muista ratkaisuista sovitaan erikseen, mutta periaatelinja on määrä lyödä lukkoon budjettiriihessä vielä tänään.

Hallitus kokoontuu uudelleen klo yhdeksältä aamulla. Silloin se saa eteensä ongelmakohtia selvittäneen ministeriryhmän esitykset tulopuolesta. Jo ennakolta yhdeksi hankalaksi kysymykseksi tiedetty asumistuen ja toimeentulotuen yhteensovitus ei ratkennut vielä torstain neuvotteluissa. Esillä oli ehdotus, jonka mukaan toimeentulotuen perusosaan olisi otettu kahdeksan prosentin suuruinen asumiskulujen omavastuu.

Vasemmistoliitto ei hyväksynyt poikkeamista selvitysmies Pentti Arajärven paketissa ehdotetusta viidestä prosentista. Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäreen (sd.) mukaan koko hanke jätetään pois budjetista, ellei enemmistön hyväksymä linja kelpaa vasemmistoliitolle.

Uudistuksessa on kysymys asumistuen kasvattamisesta siten, että sen saajat joutuisivat nykyistä vähemmän turvautumaan toimeentulotukeen. Asumiskulujen omavastuu merkitsee puolestaan toimeentulotuen pienenemistä asumiskulujen noustessa.

Asumistuen korotus lisää valtion menoja 600 miljoonalla markalla vuodessa. Toimeentulotukimenot puolestaan alenisivat 8 prosentin omavastuulla ja pakettiin kuuluvalla lapsikorotuksen leikkauksella 320 miljoonaa markkaa.

Siirtomäärärahojen karsinta lieveni

Hallitus lievensi budjettineuvottelujen loppusuoralla jonkin verran kaavailtua siirtomäärärahojen leikkausta. Kokonaissummaksi tuli 850 miljoonaa markkaa, josta opetusministeriön osuus on 184 miljoonaa markkaa. Lähes yhtä paljon käyttämättömiä siirtomäärärahoja karsittiin maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalta.

Opetusministeriössä karsinnan ulkopuolelle jäävät yliopistot ja Suomen Akatemia. Se kohdistuu opetusministeri Olli-Pekka Heinosen (kok.) mukaan lähinnä valtion ammattioppilaitoksiin, ammatilliseen aikuiskoulutukseen ja eri virastojen toimintamenoihin.

Toinen valtiovarainministeri Arja Alho (sd.) haki vielä budjettiriihessä tukea omalle arvonlisäveromallilleen. Siinä ruoan arvonlisävero olisi pudotettu 17:sta 12:een. Ylin ja yleisin arvonlisävero olisi nostettu 22:sta 23:een ja kaksi alinta verokantaa olisi säilynyt ennallaan.

Pääministeri Lipponen uskoi, että talousarvion loppusumma jää valtiovarainministeriön esittämälle tasolle eli 188 miljardin markan paikkeille. Lisälainanoton tarve saattaa jopa alittaa ennakoidun vajaan 17 miljardin markan summan.

Valuuttakurssimuutosten aiheuttama miljardin lisälasku ja siirtomäärärahojen kaivaminen rahoituskeinoksi olivat monille riiheen osallistuneille yllätyksiä.

Lipponen luonnehti menettelytapoja täysin tilanteeseen sopiviksi. Hänen mukaansa kurssimuutokset ovat olleet tiedossa. Siirtomäärärahojen karsiminen on puolestaan osa menojen lykkäystä ja nykyisessä tilanteessa sovellettavaa suhdannepolitiikkaa.

Ansiopäivärahat eivät nouse

Hallitus sopi myös eräistä uusista toimista pitkäaikaistyöttömien työllistämiseksi. Työnantajia mm. houkutellaan palkkaamaan uutta väkeä uudenlaisella työllistämistuella.

Työministeriö sai lopulta puolet tavoittelemistaan uusista viroista. Rahaa palkkoihin otetaan mm. vähentämällä työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen aloituspaikkoja.

Työharjoitteluun lähtevät pitkäaikaistyöttömät alkavat saada 30 markan päivittäistä ateriakorvausta. Parannuksen myötä myös varttuneille työmarkkinatuen saajille tulee velvollisuus osallistua työharjoitteluun.

Työttömyysturvan peruspäivärahaan annettiin kaavailtu kahden markan korotus. Rahat korotuksiin kerätään pidentämällä tarjotusta työstä kieltäytyvien karensseja. Peruspäivärahan korotus ei tällä kertaa nosta ansiosidonnaisia päivärahoja.
(STT)