Hallitus torjuu syytökset työttömyyden kaunistelusta

-Ei ole mitään ainoaa oikeaa tilastoa, ja hallitus on viimeinen, joka yrittäisi jotenkin piilotella työttömyyttä, Lipponen puolustautui. Keskustan mielestä hallitus on epäonnistunut työttömyyden vähentämisessä, koska työttömänä työttömyyseläkkeellä tai työvoimakoulutuksessa tai erityistoimin työllistettynä on edelleen noin 600 000 kansalaista. Tämä ns. laajan työttömyyden määrä on nyt vain noin satatuhatta pienempi kuin laman pohjan vuosina, Matti Vanhanen (kesk.) huomautti.

Lipposen mielestä tärkeintä on se, mitä tapahtuu tosiasiallisessa työttömyydessä. Laajastakin työttömyydestä voidaan hänen mielestään puhua, mutta tässä tapauksessa hän haistoi poliittista tarkoituksenmukaisuutta. -Minulla on vain sellainen käsitys, että se (laajan työttömyyden käsite) on nyt haettu tähän apuun, kun kehitys pitää jollakin tavalla saada näyttämään huonommalta, kuin on käynyt, hän sanoi. Opposition vaatimuksiin ns. rakenteellisista uudistuksista Lipponen vastasi, että niitä on tehty yhteistyössä työmarkkinaosapuolten kanssa ja sillä linjalla jatketaan.

"Tästä poikki ja pinoon -hengessä" hallitus ei Lipposen mukaan ryhdy sanelemaan ratkaisua, "niin kuin yritettiin aikoinaan". Keskustelussa jatkui myös sanailu budjetin perusteena käytettyjen kasvuennusteiden pitävyydestä. Niitä epäillyt Aapo Saari (kesk.) haki tukea Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksesta Etlasta, joka on arvioinut talouden kehityksen hitaammaksi kuin valtiovarainministeriö. Saaren mielestä hallitus on tehnyt vaalibudjetin, koska se nyt poikkeuksellisesti arvioi talouden kehityksen myönteisemmäksi kuin tutkimuslaitokset.

Valtiovarainministeri Sauli Niinistö (kok.) huomautti, että hallituksen arviot talouden kasvusta tänä ja ensi vuonna ovat vain hitusen korkeammat kuin Etlan. Lipponen kehui, miten keväällä 1995 muodostettu uusi hallitus käänsi talouden kasvuun ja palautti luottamuksen. -Muistatteko, mitä tapahtui vaalien jälkeisenä päivänä, Lipponen kehaisi ja vastasi itse, että pitkät korot tulivat reippaasti alas. Kristillisten Bjarne Kallis muisti toisin. Hän kävi tarkistamassa asian ja ilmoitti hetkeä myöhemmin, että vaaleja edeltävänä perjantaina korko oli 10,22 ja vaalien jälkeisenä maanantaina 10,21.
(STT)