Hallitus toivoo budjetin vauhdittavan kulutuskysyntää

Hallitus on antanut eduskunnalle ensi vuoden talousarviota koskevan esityksensä. Budjetin loppusumma on lähes 191 miljardia markkaa. Tuloverotus kevenee ensi vuonna esityksen mukaan 5,6 miljardia markkaa, josta valtion osuus on 3,5 miljardia. Kevennykset toteutetaan valtionverotuksen veroasteikon tulorajojen nostolla sekä korottamalla kunnallisverotuksen ansiotulovähennystä. Toisaalta energiaverotusta aiotaan kiristää.

Hallitus toivoo tänään eduskunnalle annetun budjetin edesauttavan kulutuskysynnän elpymistä kotimarkkinoilla. Valtiovarainministeri Sauli Niinistö (kok.) painotti esittelypuheenvuorossaan, ettei kotimarkkinoilla ole vielä kyetty vastaamaan talouskasvun mukanaan tuomaan työllistämishaasteeseen.

Niinistön mielestä myös Euroopassa alkaa nouseva talouskehitys. Kysymys on nyt siitä, milloin ensimmäiset vahvemmat merkit tulevat näkyviin. Työllisyyden paranemista koskevia odotuksiaan Niinistö perusteli talousarvioesitykseen sisältyvillä tuloverokevennyksillä. Hän huomautti, että valtion varsinainen tuloveroasteikko on alempana sitten 1960-luvun.

Sen sijaan kunnallisverotus ja tulonsaajien oman sosiaaliturvan maksut ovat lähes korkeimmillaan.

Talousarvioesityksen mukaan uutta velkaa tehdään 28,8 miljardin markan verran. Ensi vuoden lopussa valtion velka nousee yhteensä 432 miljardiin markkaan.

Niinistön mielestä hyvä uutinen on se, että velkamäärä jää pienemmäksi kuin monet pessimistit arvioivat. Kuluvan vuoden alijäämäksi on ennustettu jopa 60 miljardia.

Kun syksyn lisätalousarvio annetaan eduskunnalle, alijäämä on yhteensä 42 miljardia eli hallituksen jo helmikuussa ilmoittama summa.

Huonona uutisena Niinistö piti sitä, että talousarvioesitykseen sisältyvässä 28,8 miljardissa uudessa lainamarkassakin on paljon liikaa. Suomen budjettialijäämä on 5,1 prosenttia bruttokansantuotteesta. Se on Euroopan toiseksi tai kolmanneksi huonoin suoritus.

Lipponen arvosteli keskustan Ahoa

Budjettiesitystä koskeneessa tiedotustilaisuudessa pääministeri Paavo Lipponen (sd.) kertoi vertailleensa oppositiossa olevan keskustan vuosi sitten vaihtoehtobudjetissaan esittämää kannustinvähennystä hallituksen esitykseen. Lipposen mukaan keskustan malli suosii vähemmän pienituloisia ja on myös kalliimpi kuin mitä hallitus esittää.

Keskustan puheenjohtaja Esko Aho on arvostellut veronkevennysten toteuttamistapaa ja vaatinut, että hallituksen olisi pitänyt puuttua välillisiin työvoimakustannuksiin. Lipposen mielestä keskusta pyrkii asettamaan tuloverotuksen kevennykset ja työnantajamaksujen alennuksen vastakkain.
-Hallituksen ratkaisu antaa molemmat vaikutukset, jotka keskustan puheenjohtaja haluaa. Näiden ratkaisujen kautta voidaan alentaa verokiilaa, mutta lisäksi tulonveron alennus merkitsee, että työllisyyttä voidaan edistää monilla muilla tavoin, Lipponen sanoi.

Lipposen mukaan jatkossa työllisyyden edistämiseksi on käytettävissä useita verotuksellisia keinoja: arvonlisäverotus, työnantajamaksut ja tuloverotus. Tärkeintä on kuitenkin työvoimakustannusten pitäminen kurissa, missä keskeisessä asemassa on ensi vuoden syksyn tulokierros.
(STT)

Lue myös:

    Uusimmat