Hallitus: Suomi pysyy Emu-ehdoissa

EU-maat päättivät viitisen vuotta sitten Maastrichtissa, että rahaliittoon voivat hakea vain maat, joiden talous on riittävän hyvässä kunnossa.
Tärkeimmät tuolloin hyväksytyistä kriteereistä ovat, että maan julkisen talouden alijäämä on korkeintaan kolme prosenttia kokonaistuotannosta ja julkisen talouden velka on enintään 60 prosenttia. Myös mm. hintojen nousulle eli inflaatiolle on rajat. Lähtökohta on tämä vuosi, mutta maiden on osoitettava, että myös tulevien vuosien julkinen talous on toivotulla uralla.

Valtiovarainministeri Sauli Niinistön (kok.) esikunnan tuoreimpien laskelmien mukaan Suomen julkisen talouden alijäämä on tänä vuonna 1,3 prosenttia ja julkinen velka 59,1 prosenttia BKT:sta.

Ministeriön kansantalousosaston ylijohtaja Martti Hetemäki katsoo, että Suomella on alijäämä-kriteeriin hyvä eli runsaan 1,5 prosenttiyksikön marginaali, mutta velkaantumiskriteerin täyttäminen on jo vaikeampaa.
-Emme kuitenkaan ole ainoa maa, jolle se tekee tiukkaa, hän summasi.
Inflaation hienoisesta kiihtymisestä huolimatta hintojen nousu Suomessa on selvästi hitaampaa kuin keskimäärin EU-maissa.

Riskitekijöitäkin on

Jos valtiovarainministeriön perusolettamus talouskasvusta toteutuu, julkisessa taloudessa ylijäämää syntyisi vuonna 1999 ja jo ensi vuonna vaje supistuisi 0,1 prosenttiin.
Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että valtion talous olisi vielä tuolloin kuivilla. Vaikka koko julkinen talous tervehtyisi lähivuosina hyvän talouskasvun siivittämänä, valtion menot pysyvät suurempina kuin tulot vielä 2001. Valtion taloutta rasittaa valtaisa velkataakka menneiltä vuosilta.

Perusolettamuksessa lähdetään siitä, että talous kasvaa runsaat 3 prosenttia lähivuosina. Tällöin velan osuus BKT:sta putoaisi ensi vuonna runsaaseen 57 prosenttiin ja ensi vuosituhannen alussa lukema painuisi 52 prosenttiin.

Hetemäen mukaan Emu-kriteerien täyttyminen ei ole vaarassa edes silloin, jos lähivuosien talouskasvu jäisi 1,2 prosenttiyksikköä hitaammaksi kuin peruslaskelmassa.
Tässä vaihtoehdossa esimerkiksi koko julkisen talouden rahoitusalijäämä pysyisi ensi vuonna 0,5 prosentissa ja muuttuisi ylijäämäksi vasta vuonna 2001.

Myös velkakriteeri-ehto täyttyisi vuosina 1998-2001, vaikka talouskasvu jäisi peruslaskelmaa heikommaksi. Velka pysyisi kuitenkin 60 prosentin tuntumassa vuoteen 2001.

Ministeriön mukaan oletettu talouskasvu voi tyssätä viennin lopahtamiseen, mutta muitakin riskejä löytyy.
Hetemäen mukaan näihin kuuluvat mm. Yhdysvaltain pörssikuplan puhkeaminen, liialliset palkankorotukset syksyn palkkaneuvotteluissa ja niiden väistämättä aiheuttamat hintojen nousupaineet.

Yksi riskitekijä on myös yleinen epävarmuus Emun toteutumisesta. Hetemäen mukaan tästä mahdollisesti aiheutuviin ongelmiin voidaan varautua vain huolehtimalla, että julkinen talous on mahdollisimman hyvässä kunnossa.
(STT)