Mainos

Hallitus sopi valtiosääntöuudistuksen sisällön

Hallitus on päässyt iltakoulussa ratkaisuun valtiosääntöuudistuksen sisällöstä. Esitys annetaan eduskunnalle joulutauon jälkeen helmikuussa.

Viimeisenä ongelmakohtana oli ulkopoliittinen päätösvalta. Lakiesitykseen kirjataan, että Suomen ulkopolitiikkaa johtaa tasavallan presidentti yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa. Tämä kirjaus poikkeaa vain yhden sanan kohdalla kansanedustaja Paavo Nikulan johtaman valtiosääntökomitean ehdotuksesta. Yhteistoiminnan sijasta komitea käytti sanaa yhdessä.

Oikeusministeri Kari Häkämies muistutti, että sana yhteistoiminta kuvaa paremmin sitä käytäntöä, jota komiteakin halusi. Tämä sisältää myös sen, että tasavallan presidentti tekee myös ulkopoliittisia päätöksiä tilanteissa, joissa ministereitä ei ole paikalla.

Lähtökohtana on, että presidentti tekee kaikki merkittävät ulkopoliittiset päätökset ja toimet yhdessä valtioneuvoston kanssa ja valtioneuvoston valmistelusta. Yhteistoimintavelvoite edellyttää myös, että presidentti ja valtioneuvosto huolehtivat toistensa asianmukaisesta ja ajoissa tapatuvasta informoinnista ulkopolitiikan kannalta merkityksellisissä asioissa. Itse yhteistoiminnan muodoista ei ole tarkoitus säätää sen tarkemmin perustuslaissa. Tarvittavat määräykset annetaan alemmanasteisissa säädöksissä. Joka tapauksessa esityksen sisältö merkitsee sitä, että viime kädessä tasavallan presidentti päättää ulkopolitiikasta nykyiseen tapaan.

Valtioneuvosto vastaa EU-päätösten valmistelusta

Edelleen esityksessä lähdetään siitä, että valtioneuvosto vastaa Euroopan unionissa tehtävien päätösten valmistelusta ja päättää niihin liittyvistä Suomen toimista, jollei päätös vaadi eduskunnan hyväksymistä. Tämän mukaisesti valtioneuvoston toimivalta ulottuisi nykyiseen tapaan EU:n koko toimialalle. Se kattaisi siten myös EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan.

Erityisesti ulko- ja turvallisuuspolitiikan alaan kuuluvia asioita valmisteltaessa valtioneuvoston tulee toimia kiinteässä yhteistyössä presidentin kanssa. Ministeri Häkämies oli varsin haluton vastaamaan kysymyksiin, onko esitys saanut etukäteen hyväksynnän presidentti Martti Ahtisaarelta. Hän tyytyi vain kertomaan keskustelleensa esityksestä kahdesti presidentin kanssa.

Puhemies tai presidentti voivat vauhdittaa hallitusneuvotteluja

Jo aiemmin oli päästy pitkälle yhteisymmärrykseen hallituksen muodostamisen kirjaamisesta uuteen perustuslakiin. Tämä yhteisymmärrys vahvistettiin iltakoulussa. Esityksessä lähdetään siitä, että ennen presidentin valintaa eduskunnassa edustettuina olevat puolueet ja eduskuntaryhmät neuvottelevat valtioneuvoston kokoonpanosta ja ohjelmasta. Näiden neuvottelujen perusteella sekä kuultuaan eduskunnan puhemiestä ja eduskuntaryhmiä presidentti antaa eduskunnalle tiedon pääministeriehdokkaasta.

Jos näissä neuvotteluissa ei päästä ratkaisuun eduskunnan puhemies tai presidentti voisivat vauhdittaa neuvotteluja. Joka tapauksessa presidentti päättäisi viime kädessä, minkä pääministeriehdokkaan nimen hän tuo eduskuntaan.

Amsterdamin sopimus jatkokäsittelyyn

Iltakoulussa käsiteltiin myös lokakuun alussa allekirjoitetun Amsterdamin sopimuksen ratifiointimenettelyä. Koko asia on vielä pahasti kesken, joten se päätettiin lähettää jatkokäsittelyyn. Tämän EU:n uuden perussopimuksen hyväksymismenettely on juridisesti melko pulmallinen ja monimutkainen. Etenkin yhteiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan, WEU-suhteisiin sekä Schengenin sopimukseen liittyvät kysymykset ovat asioita, jotka vaatinevat perustuslainsäätämismenettelyä. Eduskunnassa tarvittaisiin hyväksymiseen siis kahden kolmasosan enemmistö. Vielä tässä vaiheessa juristit eivät ole tarkkaan pystyneet selvittämään, mitkä ovat näitä kysymyksiä.
(STT)


Mainos

Lisää aiheesta
    Mainos

    Suosituimmat videot

    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos
     

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.