Hallitus sopi lisäbudjetista

Lisäbudjetti annetaan eduskunnalle perjantaina. Valtion menot kasvavat lisäbudjetilla vajaalla 6,9 miljardilla markalla. Näin ollen koko tälle vuodelle budjetoitujen menojen loppusumma nousee 201,3 miljardiin markkaa.

Lisäbudjettiin sisältyy 1,2 miljardia markkaa työllisyyttä edistäviä määrärahoja. Tästä summasta osoitetaan 350 miljoonaa markkaa osakehankintoihin, 230 miljoonaa markkaa rata- ja tiehankkeisiin, 80 miljoonaa markkaa puolustusmateriaalihankintoihin ja 50 miljoonaa markkaa valtionosuutena kunnille sosiaali- ja terveyspalvelujen perustamiskustannuksiin. Työllisyysperusteisiin investointeihin esitetään 50:tä miljoonaa markkaa ja muihin työllistämisen määrärahoihin 230:tä miljoonaa markkaa.

Pääministeri Paavo Lipponen (sd.) korosti esitellessään lisäbudjettiesitystä, että hallituksen budjettilinja on pitänyt. Mitään "siltarumpupolitiikkaa" hallitus ei ole hänen mielestään toteuttanut. Myös valtiovarainministeri Sauli Niinistö (kok.) sanoi olevansa erittäin tyytyväinen, että suuret linjat ovat pitäneet. Hän myös kiisti näkemykset, että hallitus harrastaisi kaunisteltua optimismia.

Lainaa ja osakemyyntiä

Lisäbudjettia tasapainotetaan lisäämällä nettolainanottoa 3,6 miljardilla markalla. Tästä huolimatta kuluvan vuoden nettolainanotto jää 38,9 miljardiin markkaan eli jonkin verran pienemmäksi kuin mitä aiemmin on arvioutu. <> Toista lisäbudjettia rahoitetaan Valmetin osakkeiden myynnistä jääneillä kahdella miljardilla markalla. Valtaosa tästä menee budjetin yleiskatteeksi. Hallitus esittää kuitenkin 310 miljoonan markan valtuuksia lähinnä Tekesille ja Kera Oy:lle. Lisäksi noin 900 miljoonaa markkaa käytettäisiin mm. osakehankintoihin, tutkimukseen ja koulutukseen, ratahankkeisiin sekä kotimaisiin puolustusmateriaalihankintoihin.

Telakkatukeen 40 miljoonaa

Myös telakkatuki on mukana lisäbudjetissa. Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta päätti jo aamulla telakkatuen jatkamisesta. Tälle vuodelle telakkatukia on tulossa 40 miljoonaa markkaa. Kolmelle vuodelle tukea kertyy 350 miljoonaa markkaa.

Telakkatuen myöntämisvaltuuteen esitetään neljän miljardin markan lisäystä. Tuettavien tilausten nousee siis aiemmasta kahden miljardin markan määrästä kuuteen miljardiin markkaa. Hallitus joutui telakkatukiasiassa pakkorakoon. Suomen kanta hävisi viime viikolla EU:ssa, ja EU:n telakkatukidirektiiviä jatketaan.

Valtionosuus työttömyyskassoille kasvaa 1 miljardilla markalla ja työmarkkinatuki 1,2 miljardilla markalla. Työmarkkinatuen lisäykseen liittyy peruspäivärahan ja koulutustuen määrärahojen vähennys 330 miljoonalla markalla.

Valtio myy Imatran Voimaa

Lisäbudjetissa hallitus hakee eduskunnalta valtuutta omistusjärjestelyihin, joilla valtio voi luopua kahden kolmasosan määräenemmistöasemastaan Imatran Voima Oy:ssä. Määräysvalta yhtiössä on kuitenkin tarkoitus pitää valtiolla. Lisäksi esitetään valtuuksia omistusjärjestelyihin puolustusvälineteollisuuden uudelleenjärjestelyissä.

Lisätalousarvioesitykseen sisältyy 992 miljoonan markan määräraha Sponda Oy:n ja sen tytäryhtiön Solidium Oy:n osakekannan loppukauppahinnan maksamiseen. Nämä omaisuudenhoitoyhtiöt siirtyvät Suomen Pankilta suoraan valtion omistukseen. Lisäksi ehdotetaan 164 miljoonan markan määrärahaa kiinteistöjen hankkimiseksi Sponda Oy:ltä. Suomen Pankille korvattaisiin vajaan 1,8 miljardin markan arvosta Säästöpankkien Keskus-Osake-Pankin pelastusoperaatioon sitoutuneen pääoman korkokustannuksia.

Viranomaisverkkoon 87 miljoonaa

Muita merkittäviä määrärahan lisäyksiä ovat EU:n rakennerahastoihin liittyvä 57 miljoonan markan lisäys, entisen Jugoslavian alueella jälleenrakennusohjelmaan ja rauhansuunnitelmaan käytettävä 25 miljoonan markan määräraha, maksuttoman oikeudenkäynnin ja yksityishenkilöiden velkajärjestelyjen 40 miljoonan markan markan lisämenot sekä Ahvenanmaan itsehallinnosta aiheutuvien menojen 95 miljoonan markan lisäys.

Lisäksi luonnonsuojelualueiden hankinta-ja korvaussopimuksiin tulee hallituksen aiemman periaatelinjauksen mukaan 57 miljoonan markan lisäys ja Metsähallituksen investointivaltuuteen 100 miljoonan markan lisäys. Maatalousyrittäjien lomituspalveluihin tarvitaan 162 miljoonaa markkaa.

Sisäministeriö voi tehdä eri viranomaisia palvelevan yhteisen viranomaisradioverkon rakentamista koskevia sopimuksia 87 miljoonalla markalla. Koko verkon kustannusarvio on 800 miljoonaa markkaa, ja sen arvioidaan olevan valmis vuonna 2002.

Valtion hankintojen arvonlisäveroihin tarvitaan 600 miljoonaa markkaa arvioitua enemmän. Suomen maksuja EU:lle voidaan vähentää yhteensä 700 miljoonalla markalla.

Verojen ja veroluontoisten tulojen arvioidaan vähentyvän yhteensä vajaalla 1,5 miljardilla markalla. Kurssivoitot sarjaobligaatioista kasvavat 1,9 miljardilla markalla ja obligaatioiden korkotulot 400 miljoonalla markalla.
(STT)