Hallitus sopi Kosovo-selonteon sisällöstä

Korotettua päivärahaa perustellaan operaation alkuvaiheen vaativilla olosuhteilla sekä tavanomaista suuremmalla riskitasolla. Perusteena mainitaan myös vuodenaikaan liittyvät rekrytointiongelmat.

Osallistuminen Kosovo-operaatioon tulee maksamaan Suomelle ensimmäisenä vuonna hallituksen arvion mukaan noin 470 miljoonaa markkaa. Rauhanturvakustannuksia toisaalta vähentää se, että Suomi supistaa osallistumistaan Bosnian SFOR-operaatioon. Suomalaisten määrä vähenee nykyisestä noin 470:stä 100-120:een.

Eduskunta aloittaa keskustelun osallistumisesta Kosovo-operaatioon huomenna. Keskustelua odotetaan syntyvän erityisesti Nato-johtoisten joukkojen voimankäyttövaltuuksista.

Hallituksen selonteon mukaan operaatiossa on varauduttava "sekä rajoitettuun voimankäyttöön että korkeatasoiseen suojaan". Selonteossa viitataan Naton arvioon, jonka mukaan joukkojen toimintaympäristö "tulee olemaan osapuolten taholta salliva. Merkittävää vastarintaa ei odoteta".

-Operaation uskottava suorituskyky perustuu riittävään aseelliseen voimaan, johon sisältyy myös raskasta aseistusta sekä riittävät reservit. Toiminta-ajatuksena on riittävä voimannäyttö, jotta voimaa ei tarvitse käyttää, selonteossa todetaan.

Suomen rauhanturvalakia on tulkittu niin, ettei se salli suomalaisten osallistumista aktiiviseen rauhaanpakottamiseen, vaan ainoastaan reagoimisen rauhanturvajoukkoja vastaan tehtyihin hyökkäyksiin.

Puolustusministeri Jan-Erik Enestam (r.) on todennut jo aiemmin, että rauhaanpakottamisesta ei Kosovo-operaatiossa voi olla kysymys, koska rauhansopimus on jo silloin voimassa.

Suomi tekee ensin tarjouksen

Päätöksen Suomen osallistumisesta Kosovo-operaatioon tekee tasavallan presidentti valtioneuvoston esityksestä. Tämä voi tapahtua sen jälkeen, kun eduskunta on keskustellut hallituksen selonteosta.

Eduskunnassa kaavailtiin tänään, että selonteko käytettäisiin vain ulkoasiainvaliokunnan pikakäsittelyssä, jolloin asian käsittely voitaisiin päättää jo perjantain täysistunnossa.

Presidentin päätöksen jälkeen Suomi tekee Natolle virallisen tarjouksen osallistumisesta hankkeeseen. Nato puolestaan esittää virallisen kutsun sen jälkeen, kun sen sotilasviranomaiset ovat arvioineet sille eri maista tehdyt tarjoukset. Suomi on alustavasti esittänyt, että sen joukot sijoitettaisiin Kosovossa brittiläiselle valvonta-alueelle.

Nato-maiden lisäksi Kosovo-operaatioon osallistuu alustavan arvion mukaan joukkoja ainakin Venäjältä, Suomesta, Ruotsista, Itävallasta ja Arabiemiirikuntien liitosta.

Nato-joukkojen kokonaisvahvuus tulee arvioiden mukaan olemaan noin 50 000. Venäjän osuus on vielä tässä vaiheessa avoin. Muiden Natoon kuulumattomien maiden vahvuus tullee olemaan 3 000-5 000.

Ahtisaari: Suomalaispataljoona elokuussa Kosovoon

Presidentti Martti Ahtisaari uskoo, että suomalainen rauhanturvapataljoona voidaan lähettää Kosovoon elo-syyskuun vaihteessa.

Presidentti korosti Yhdysvaltojen, Britannian ja Ranskan joukkojen tärkeyttä Kosovon rauhanpalautusoperaatiossa. -Näiden maiden läsnäolo takaa, että pakolaiset uskaltavat tulla takaisin. Siihen ei riitä sen paremmin venäläisten kuin suomalaisten joukkojen läsnäolo. Ahtisaari muistutti kuitenkin, että rauhanoperaatiossa tarvitaan paljon sotilaita. -Tärkeintä on, että lähes puolitoista miljoonaa albaania uskaltavat tulla takaisin.

Presidentti otti lisäksi kantaa huhuun, jonka mukaan Kosovon rauhanturvajoukot voisivat olla suomalaisen kenraalin johdossa. -Kaikki sellainen puhe, että joku suomalainen kenraali johtaisi koko operaatiota ei ole tästä maailmasta. Sellainen ratkaisu ei käy, koska kysymyksessä on Nato-johtoinen operaatio.
(STT)