Hallitus pui hedelmöityshoitolakia

Uusi lakiehdotus seurailee pitkälle jo edellisen oikeusministerin Johannes Koskisen ajatuksia. Laissa esimerkiksi sallittaisiin hedelmöityshoidot naispareille ja yksinäisille naisille. Sijaissynnytyksiä ei sallittaisi, vaikka niitä tällä hetkellä jonkin verran Suomessa onkin. Hoitojen antamisesta päättäisi edelleenkin lääkäri.

Kun lakia hedelmöityshoidoista yritettiin edellisen kerran saada kirjoitettua pari vuotta sitten, kiistaa herätti varsinkin kysymys siitä, onko luovutetuilla sukusoluilla alkunsa saaneella lapsella oikeus saada tietää lahjoittajan henkilöllisyys. Nyt ehdotetaan, että luovutetuilla sukusoluilla alkunsa saanut lapsi saisi halutessaan 18 vuotta täytettyään tietää biologisen alkuperänsä eli luovuttajan nimen ja henkilötunnuksen.

Edellytyksenä tiedolle olisi kuitenkin se, että lapsi tietää olevansa hedelmöityshoidon tulos. Perheet saisivat edelleen itse päättää, kertovatko ne lapselleen, miten hän on saanut alkunsa.

Lapsi ei perisi luovuttajaa

isän käsi ja vastasyntyneen tyttären varpaat.

Oikeudellisesti siittiöiden tai munasolujen luovuttaja ei kuitenkaan olisi lapsen isä tai äiti, eli luovutetuista sukusoluista syntyneellä lapsella ei olisi oikeutta periä luovuttajaa. Lapsen äiti olisi oikeudellisestikin lapsen synnyttänyt nainen ja isä se mies, jonka kanssa äiti on lapsen syntymän aikaan elänyt parisuhteessa.

Oikeusministeriön valmisteleman lakiluonnoksen mukaan hoitoihin tulevilla vanhemmilla ei edelleenkään olisi oikeutta valita lapsen sukupuolta kuin vain harvinaisissa poikkeustilanteissa. Syntyvän lapsen sukupuoleen voisi vaikuttaa vain, jos olisi vakava vaara perinnöllisestä sairaudesta. Sen sijaan sopivia sukusoluja valittaessa saisi yhä vaikuttaa siihen, että luovuttaja ja tuleva vanhempi muistuttavat ulkonäöltään toisiaan.

Hedelmöityshoitoja saavien ikärajoista tuore lakiluonnos ei puhu mitään. Tekstissä sen sijaan todetaan, että hoitoa ei saisi antaa, jos naisen iän tai terveyden takia hoidosta olisi vaaraa äidille tai lapselle.

Laki puuttuu Suomesta edelleen

Kiista hedelmöityslaista kuumentaa tunteita

Hallituksen käsittelyssä parhaillaan olevassa laissa on kohtia, joiden tietää jo etukäteen herättävän eduskunnassa vähintäänkin vilkasta keskustelua. Esimerkiksi kirkkohallitus on vastustanut luovutettujen sukusolujen käyttöä, ja kristillisdemokraattinen puolue hoitojen antamista naispareille ja yksinäisille naisille.

Toisaalta lailla on arvovaltaista taustatukea jo valmiiksi: esimerkiksi pääministeri Matti Vanhanen sallisi hedelmöityshoidot myös naispareille. Samalla liberaalilla linjalla ovat kokoomuksen ja SDP:n tulevat presidenttiehdokkaat Sauli Niinistö ja Tarja Halonen.

Niin vastustajat kuin kannattajatkin lienevät kuitenkin yhtä mieltä siitä, että hedelmöityshoitoja säätelevä laki on vihdoin, parinkymmenen vuoden yrityksen jälkeen, saatava aikaan, sillä Suomi on harvoja Länsi-Euroopan maita, joista sellainen yhä puuttuu. Lain puuttuessa hoitokäytännöistä päättäminen on jäänyt lääkäreille.

Lapsettomien tuki vetoaa lain puolesta

Lapsettomien tuki -yhdistys vetoaa hedelmöityshoitolain pikaisen säätämisen puolesta. Lapsettomien tukijärjestö haluaa kannanotollaan korostaa, että kiistanalaisen lain pääasiallinen kohdejoukko ovat tahattomasti lapsettomat heteroparit.

Yhdistyksen mukaan nykyinen lainsäädäntö on auttamattomasti vanhentunut. Sen mielestä siittiön, munasolun tai alkion luovuttamiseen ei tule liittää mitään juridisia vanhemmuuden velvoitteita.

Lapsettomien tuki ry:n mukaan lailla pitäisi säätää myös siitä, että hoitoja saaville on annettava riittävä henkinen tuki ja neuvonta. Lakiin liittyvään suurimpaan kiistakysymykseen, pitäisikö hoitoja antaa myös naispareille ja yksinäisille naisille, yhdistys ei ota kantaa.

(MTV3-STT)