Hallitus peruu kuntien pakkoliitokset

Suunnitelma valtioneuvoston toimivallan lisäämisestä ehti herättää paljon arvostelua. Kritiikkiä esitettiin myös hallituspuolueiden kokoomuksen ja SDP:n sisältä.

 Pakkoliitos olisi uhannut 24:ää kehyskuntaa

- Hallituksen kuntarakennelaki astui voimaan kesällä. Laki velvoittaa valtaosaa kunnista selvittämään kuntaliitosta.

- Lakiin suunniteltiin täydennystä, joka olisi vauhdittanut kuntaliitoksia kaupunkiseuduilla. 

- Valtioneuvosto olisi saanut toimivallan päättää tiettyjen kuntien liittämisestä vastoin kunnanvaltuuston tahtoa. 

- Kaikkein eniten pakkoliitettäviä kuntia olisi ollut Tampereen ja Turun seuduilla. 

- Pakkoliitoksia olisi voitu tehdä kaikkiaan yhdeksällä kaupunkiseudulla, joiden työssäkäyntialueella on vähintään 100 000 asukasta. 

- Uhka olisi koskenut 24:ää kehyskuntaa, jotka elävät muutoinkin tiiviissä yhteydessä keskuskaupunkiin. 

- Pääkaupunkiseudulle pakkoliitosten mahdollisuutta ei olisi tullut. 

Liikenne- ja kuntaministeri Henna Virkkunen (kok.) toteaa tiedotteessaan, että esityksen perustuslainmukaisuudesta ei saatu täyttä varmuutta.

– Hallitus on edelleen vahvasti sitoutunut kuntauudistuksee. Sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisu ei poista tarvetta vahvistaa kuntarakennetta, sillä jatkossakin kunnilla on rahoitusvastuu sote-palveluista ja iso vastuu monien muiden palveluiden järjestämisestä, Virkkunen sanoo tiedotteessa.

Kaupunkiseutujen ongelmina pidetään erityisesti maankäyttöön, asumiseen ja liikenteen yhteensovittamiseen liittyviä asioita.

– Hallituksen tavoitteena on, että mahdollisimman moni kuntaliitosselvitys johtaisi kuntaliitoksiin vuoden 2017 alusta. Suomi tarvitsee tulevaisuuden kannalta vahvemmat ja elinvoimaisemmat kaupunkiseudut, Virkkunen toteaa.