Hallitus lisää reilusti korkeakoulupaikkoja

Suunnitelma sisältyy hallituksen rakennepoliittiseen ohjelmaan ja lopullisesti asiasta päätetään kevään kehysriihessä.

– On meille vakava viesti, että olemme muihin maihin nähden selvästi myöhemmin korkeakouluopinnot aloittava kansakunta. Tämä on meille yksi julkisen talouden rasite, että aikaisemmin ei päästä opiskelemaan. Se suma, joka siellä makaa, pitää purkaa, jotta meidän nuoret pääsevät nopeammin opintojen syrjästä kiinni, opetusministeri Krista Kiuru (sd) sanoo.

Akava: Lisäpaikat jaettava työvoimatarpeen mukaan

Korkeasti koulutettujen työmarkkinajärjestö Akava ihmettelee hallituksen suunnitelmia. Järjestön mukaan koulutusmäärät on päätetty hallituskauden alussa, ja näin suuresta muutoksesta pitäisi käydä laaja hallitusohjelmatasoinen keskustelu.

Akava pelkää, että lisäpaikat suunnataan hakuammunnalla sinne tänne eivätkä ne perustu työvoimatarpeeseen.

Opetusministeri katsoo, että koulutustaso on Suomessa huolestuttavalla tavalla tippumassa.

Akavan tulkinnan mukaan taas Suomi on jo saavuttanut kansallisen tavoitteensa 30-34-vuotiaiden korkeasti koulutettujen määrässä ja näin uudet aloituspaikat tarkoittaisivat kansallisen tavoitteen muuttamista.

– Sinällään ne koulutusrakennetilastot pitävät paikkansa, mutta niissä katsotaan valtavan pitkää aikasarjaa, eikä niissä huomioida niitä kansallisia päätöksiä, joita on jo tehty, Akavan asiantuntija Ida Mielityinen sanoo.

Akavan mukaan nyt pitäisi keskittyä ennen kaikkea koulutuksen laatuun ja opiskelijoiden tulevaan osaamiseen. Mahdollisten lisäpaikkojen pitäisi järjestön mukaan perustua tarpeeseen tulevaisuuden työmarkkinoilla eikä alalle hakevien määrään.

Järjestö myös muistuttaa, että Suomessa on jo nyt yli 40 000 korkeasti koulutettua työtöntä.

–Suunnitelmat kuulostavat täysin perustelemattomilta. On sellaisia työvoimapula-aloja, joihin tarvitaan joitain satoja opiskelupaikkoja kohdennetusti, mutta ei niillä millään 3 000 paikkaa saada, Mielityinen sanoo.

Opetusministeri Kiurun mukaan korkeakoulujen hakijasumaa on helpotettava nyt kiireellisesti, koska opiskelijavalintojen uudistus ei ole vielä päässyt käyntiin.

Kiuru: Suomi tippunut korkeakoulutuksessa keskikastiin

Kiurun mukaan korkeakoulutus on edelleen varmin reitti työelämään.

– Meillä ei ole enää sellaisia työmarkkinoita, että pärjättäisiin pelkän perusasteen varassa. Korkeakoulutus ja toisen asteen koulutus nousevat näin arvoon arvaamattomaan.

– Meidän pitäisi pystyä palaamaan sinne 90-luvun kulta-aikoihin, jolloin olimme kuitenkin johtava korkeakoulutuksen maa. Tällä hetkellä Suomi sijoittuu OECD:n keskiarvoon, Krista Kiuru sanoo.

Vielä ei ole tiedossa, mille aloille lisäpaikat tulevat. Esimerkiksi oikeustieteellinen ja kauppatieteellinen ala ovat ilmeisesti saamassa lisäpaikkoja.