Hallitus haluaa budjettialijäämän jäävän alle 10 miljardin

Valtiovarainministeriö on edellyttänyt kaikilta yhden prosentin menojen vähennyksiä eli yhteensä noin kahden miljardin markan budjettisäästöä. Valtiovarainministeri Sauli Niinistö (kok.) pitää mahdollisena, että ensi vuoden budjetin alijäämä voidaan saada alle 10 miljardin markan, jos vielä hiukan kiristetään. Tämän vuoden budjetissa alijäämää on vielä 15,4 miljardin verran.

Neuvotteluja vetävän ministeriryhmän kokouksen jälkeen avoimeksi jäivät suurista asioista työministeriön ja kehitysyhteistyön määrärahat. Niinistö luotti siihen, että loputkin kiistat saadaan ratkaistua ensi tiistaina, kun koko hallitus kokoontuu kehysneuvotteluihin. Niinistön mukaan silloin sovittavaksi jäivät yhteensä alle miljardin markan erimielisyydet. Suurin kiista koskee työttömyysmenojen tason määrittelyä.

Keskustelua aiheuttivat myös erilaiset näkemykset siitä, mille tasolle budjetin pääluokkien menot nousevat pakollisten lakien ja aiempien päätösten perusteella. Valtiovarainministeriön ja muiden ministeriöiden erimielisyydet olivat alun alkaen yhteensä noin kolme miljardia markkaa.

Työministeri Liisa Jaakonsaaren (sd.) kanssa Niinistö ei päässyt yhteisymmärrykseen. Jaakonsaari oli valmis alentamaan menoja työttömyyden laskun vuoksi yhdellä miljardilla. Valtiovarainministeriön mielestä alennuksen pitäisi olla puoli miljardia enemmän. Neuvotteluhuoneesta poistui kiukkuinen Jaakonsaari, joka puuskahti, että "kaikkein julmimmin on kohdeltu työministeriön pääluokkaa".

Valtiovarainministeriö oli edellyttänyt kaikilta ministeriöiltä yhden prosentin menojen vähennyksiä. Kaikkien ehdotukset eivät kuitenkaan kelvanneet valtiovarainministeriölle. Niinistön mukaan säästöissä on sekä kertaluonteisia että pysyvästi vaikuttavia rakenteellisia säästöjä. Lakisääteisiin etuuksiin ei Niinistön mukaan säästöillä puututa.

Kehitysyhteistyön leikkaus pulmallinen

Avoimeksi jäi, kohdistetaanko säästövaatimus myös kehitysyhteistyön määrärahoihin. Ympäristöministeri Pekka Haaviston (vihr.) mukaan tämä kysymys on mitä suurimmassa määrin poliittinen. Haavisto haluaisi mieluiten palata asiaan kesän budjettineuvotteluissa. Silloin hallituksella olisi käytössä bruttokansantuotetta koskeva ennuste. Hallituksella on voimassa periaatepäätös, jonka mukaan nämä määrärahat pyritään nostamaan 0,40 prosenttiin bkt:sta vuoteen 2000 mennessä. Kuluvan vuoden budjetissa kehitysyhteistyörahojen määrää ehdittiin jo nostaa jonkin verran.

Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen (kok.) arvioi oman pääluokkansa säästötavoitteeksi 270 miljoonaa markkaa. Vaikea säästökohde on myös maatalousbudjetti. Niinistö luonnehti tätä kokonaisuutta monimutkaiseksi. Maataloustukeen on tarvetta, mutta toisaalta on olemassa myös vanhoja säästöpäätöksiä. Kohtuullinen tulotuki edellyttäisi säästöjä muilta momenteilta.

Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä (sit.) ei halunnut ennakoida, mistä prosentin suuruinen lisäsäästö nipistetään.
-Oli ihan tarpeeksi vaikeata, tuskastuneen oloinen Hemilä kuvaili neuvottelujen kulkua.

Sosiaali- ja terveysministeriössä ensi vuoden lisäsäästöjä oli etsitty mm. rakennus- ja peruskorjausinvestointien lykkäämisestä. Puolustusministeri Anneli Taina (kok.) tarjosi 80 miljoonan markan säästöä puolustusvoimien materiaalihankinnoista.
(STT)