Hallitus antoi ensi vuoden budjettiesityksen eduskunnalle

Hallitus antoi perjantaina eduskunnalle ensi vuoden talousarvioesityksen. Budjetin loppusumma on 39,5 miljardia euroa, mikä on 4,4 prosenttia enemmän kuin tänä vuonna.

Budjetista päästiin suuremmitta vaikeuksitta sopuun jo elokuussa hallituksen budjettiriihessä. Kiistaa syntyi loppumetreillä vain liikennehankkeista, mutta ne ratkaistiin ottamalla budjettiin useampia uusia kohteita. Isoimmista liikennehankkeista Tampereen läntiselle kehätielle annetaan 57 miljoonaa, Oulussa Kuusamotien parantamiseen 26 miljoonaa ja Raahen meriväylälle 30 miljoonaa.

Lisäksi budjettirahaa on luvassa Ilmalan ratapihalle Helsingissä sekä Vihdin ja Porin tielle. Vuonna 2007 aloitetaan vielä muutamia muita liikennehankkeita.

Kaikkein köyhimpien kansalaisten asemaa pyritään parantamaan ensi vuonna 30 miljoonalla ja vielä 90 miljoonalla vuonna 2007. Rahoilla muun muassa toteutetaan SDP:n vaatima asumismenojen omavastuun poisto toimeentulotuesta ja keskustan ajama kansaneläkkeen tasokorotus.

Varakkaampaa väkeä puolestaan ilahduttaa jo viime vuonna sovittu varallisuusveron poisto.

Kalliomäki peräänkuulutti vahvaa talouskasvua

Valtiovarainministeri Antti Kalliomäki (sd.) pitää hyvinvointivaltion henkivakuutuksena vahvaa talouden kasvua. Yksi tulevaisuuden haaste on hänen mukaansa puolestaan tuottavuuden hidas kehitys, joka liittyy väestön ikääntymiseen.

Kalliomäki esitteli hallituksen budjettiesityksen eduskunnalle. Hän uskoi budjetin vahvistavan maan talouden vakautta ja ennustettavuutta. Se luo valtiovarainministerin näkemyksen mukaan pohjaa luottamukselle, jolle hyvän taloudenpidon jatkuvuus aina perustuu.

Kalliomäki toi nykyhallituksen budjetin eduskunnan käsittelyyn viimeistä kertaa. Viikon kuluttua hän siirtyy opetusministeriksi ja Eero Heinäluoma (sd.) ottaa ohjat valtiovarainministeriössä.

Palkansaajille tulee veronkevennyksiä

Lisää rahaa tulee myös kehitysyhteistyöhön, 71 miljoonaa euroa. Se nostaa kehitysyhteistyömenot 0,42 prosenttiin bruttokansantulosta, mikä jää vielä jälkeen hallituksen 0,7 prosentin tavoitteesta.

Myös Suomen EU-puheenjohtajuus vie budjettivaroja: heinäkuusta joulukuuhun kestävälle puheenjohtajuuskaudelle on varattu 38 miljoonaa euroa.

Budjettiin sisältyy erilaisia veronkevennyksiä. Ne kohdistuvat hallituksen mukaan erityisesti työn verotukseen ja painottuvat pieni- ja keskituloisiin. Keskituloisen palkansaajan veroasteen uskotaan alenevan niiden myötä hieman, 0,7 prosenttiyksikköä. Veronkevennysten taustalla on hallituksen toive edistää työllisyyttä ja talouskasvua.

Talousarvioesitys on runsaat 600 miljoonaa euroa alijäämäinen. Se katetaan ottamalla uutta velkaa. Kaikkiaan Suomen valtiolla arvioidaan olevan velkaa ensi vuoden loppuun mennessä 62 miljardia euroa.

Talousarvioesityksen yhteydessä eduskunnalle annettiin parisenkymmentä budjettilakiesitystä. Koko ensi vuoden valtion rahankäyttö on määrä hyväksyä eduskunnassa joulukuussa.

Vankeinhoitoon yli kolme miljoonaa lisää

Oikeusministeriö ja valtiovarainministeriö pääsivät jonkin sortin kompromissiin vankeinhoidon määrärahoista. Vankeinhoitoon heltiää ensi vuodelle yli kolmen miljoonan euron lisäpotti, vaikka valtiovarainministeriö oli aluksi suopea vain reilun miljoonan korotukselle.

Oikeusministeriö laski, että vankien hoitoon tarvittaisiin lisäpanostusta rapiat kuusi miljoonaa euroa. Erityisen suuri rahareikä on vankiloiden ahtauden helpottaminen.

Euroista väännettiin kättä budjettineuvotteluissa, ja valtiovarainministeriö lupautui antamaan rangaistusten täytäntöönpanoon 192 miljoonaa euroa. Määrä on 3,3 miljoonaa enemmän kuin kuluvana vuonna.

Taiteelle ja kulttuurille lisää määrärahoja

Taiteen ja kulttuurin määrärahat kasvavat ensi vuonna reilut 10 miljoonaa. Valtion talousarvioesitys takaa myös Helsingissä sijaitsevan Aleksanterinteatterin toiminnan jatkumisen.

Kulttuuribudjetin summa on yhteensä 360 miljoonaa euroa. Tämä on 2,5 miljoonaa euroa enemmän kuin valtiovarainministeriö esitti, mutta 5,5 miljoonaa vähemmän kuin opetusministeriö alunperin esitti.

Kulttuuribudjetin kokonaissummasta reilut 186 miljoonaa tulee Veikkausvoittovaroista.

Helsingissä sijaitsevaa Aleksanterin teatterin käytetään vastedeskin vierailuteatterina, koska sille on varattu miljoona euroa vuokranmaksuun.

Teatterin tulevaisuus oli vaakalaudalla, koska valtiovarainministeriön budjettiesityksestä uupui vuokraan ensi vuonna tarvittava tuki. Aleksanterin teatteri on kuulunut vuoden alusta valtion Senaatti-kiinteistöille.

Elokuva-ala saa puolestaan ensi vuonna lisärahaa 2,3 miljoonaa euroa.

Opetusministeriön mukaan taiteen ja kulttuurin alueellista saatavuutta kohennetaan ensi vuonna lisäämällä määrärahoja muun muassa lastenkulttuurikeskuksille, tanssin aluekeskuksille, valtakunnallisille kulttuuritapahtumille ja alueellisille taidetoimikunnille.

Liikenne- ja viestintäministeriö: Tsunami-hälytykseen 1,7 miljoonaa

Liikenne- ja viestintäministeriön budjetti ensi vuodelle on reilut 1,7 miljardia euroa eli 52 miljoonaa tätä vuotta pienempi. Kohua aiheuttaneiden tiehankkeiden ohella rahaa on varattu luonnonmullistusten hälytysjärjestelmän rakentamiseen. Määrä on 1,7 miljoonaa euroa.

Viime tapaninpäivän tsunami-katastrofin jälkeen havaittiin, että Suomessa tarvitaan verkostoa mm. kansainvälisen yhteistyön parantamiseksi. Ehdotus sisältyy myös presidentti Martti Ahtisaaren johtaman työryhmän raporttiin. Rahaa katastrofitiedottamiseen on laitettu myös ulkoministeriön budjettiin.

Ministeriö pistää tiestön ylläpitoon ja investointeihin noin 680 miljoonaa euroa. Mukana on mm. Tampereen kehätie ja Oulu-Kuusamo tie. Rataverkkoja ylläpidetään yli 341 miljoonalla eurolla ja niihin investoidaan reilut 60 miljoonaa euroa.

Radoista työstetään viimeistään vuona 2007 Seinäjoki-Oulu-väliä sekä Lahden ja Luumäen välistä rataosuutta. Lisäksi tehdään ratapihatöitä Keski-Pasilassa. Suomen lipun alla purjehtivia ulkomaanliikenteen aluksia halutaan tukea ensi vuonna 21,5 miljoonalla eurolla. Summa on tarkoitettu työnantajamaksujen peittämiseen.

Joukkoliikenteen kehittämiseen esitetään liki 75 miljoonan euron määrärahaa.

Talousrikosten tutkinta sai lisärahaa

Poliisitoimessa panostetaan ensi vuonna talousrikosten tutkintaan. Hallitus lisää talousrikospuolen määrärahoja pysyvästi 1,5 miljoonalla eurolla. Muuten poliisi joutuu näillä näkymin tulemaan toimeen suunnilleen samoilla varoilla kuin tänäkin vuonna.

Poliisiylitarkastaja Robin Lardotin mukaan lisärahalla pyrittäneen tehostamaan ainakin liiketoimintakiellossa olevien valvontaa. Uusia virkoja perustettaneen kymmenkunta.

-Koska liiketoimintakieltolaisten valvonta on velvoitettu kotipaikkakuntien kihlakunnille, luontevaa olisi sijoittaa uusia virkoja niihin kihlakuntiin joissa valvottavia on paljon. Esimerkkinä on Turun kihlakunta, sanoo Lardot.

Talousrikospuolella on tarkoitus saada muutenkin paljon aikaan: poliisi pyrkii puolittamaan talousrikosten tutkinta-ajat vuoteen 2007 mennessä. Nykyisin tutkinta vie keskimäärin reilusti yli vuoden, mutta tavoitteena olisi 210 vuorokautta eli runsaat puoli vuotta.

Kokonaisuudessaan poliisitoimeen on budjetoitu ensi vuodelle reilut 570 miljoonaa, johon haettaneen täydennystä lisäbudjeteissa.

Esimerkiksi biometristen passien kustannuksia ei otettu tässä budjetissa huomioon. Poliisi haki ensi vuodelle 1,6 miljoonan euron lisämäärärahaa biometrian aiheuttamiin kuluihin, mutta hallitus päätti jättää asian toistaiseksi hautumaan ja selvittää tarvittavien varojen määrää ennen lisäbudjetin tekoa.

Poimintoja eri ministeriöiden budjeteista

Syrjäytyneiden ja koulupudokkaiden tukeminen saa vahvistusta ensi vuoden budjetissa. Koulupudokkaiden tukemiseksi peruskouluissa aloitetaan erityisiä pienryhmiä. Tavoitteena on ehkäistä peruskoulun keskeyttämistä ja syrjäytymiskierrettä sekä parantaa jatko-opintoihin hakeutumista. Budjettiin ehdotetulla miljoonalla eurolla voidaan ensi vuonna aloittaa 200 nuoren erityinen ohjaus.

Budjettiesitykseen liittyvä valtionosuusjärjestelmän uudistus saattaa vauhdittaa koulujen lakkauttamisia. Vastedes tiheä kouluverkko vaikuttaa enää vain harvimmin asuttujen kuntien ja saaristokuntien saamaan valtionosuuteen. Vieraskielisten oppilaiden määrä sen sijaan on uusi valtionosuutta lisäävä peruste.

Vaikeimmin työllistyviä palveleviin työvoiman palvelukeskuksiin perustetaan ensi vuonna noin sata uutta virkaa. Samalla työvoiman palvelukeskusten määrä nousee nykyisestä 34:stä kuudella. Lähinnä työttömille tarkoitettujen ns. aktivointitoimien piirissä on ensi vuoden aikana keskimäärin 92500 henkilöä, mikä on runsaat 5000 enemmän kuin tänä vuonna.

Ulkoministeriö käyttää ensi vuonna 1,15 miljoonaa euroa 14:n suomalaisen Euroopan parlamentin jäsenen palkkojen maksamiseen. Suunnilleen saman verran rahaa ulkoministeriö käyttää esimerkiksi maksuosuuteen otsonirahastolle tai OECD:n jäsenmaksuun.

Valtiovarainministeriöltä varoituksia kasvun riskeistä

Valtiovarainministeriö ennakoi Suomen talouden kasvavan tänä vuonna 2,1 prosenttia. Arvio on käytännössä sama kuin heinäkuun lopussa, jolloin ministeriö tiputti ennustettaan paperiteollisuuden työtaistelujen vuoksi. Kesäinen arvio oli tasan 2 prosenttia.

Ensi vuonna talouskasvun arvioidaan kiihtyvän 3,2 prosenttiin. Heinäkuussa tämäkin arvio oli tasaluku eli 3 prosenttia. Osa ensi vuoden kasvusta johtuu tämän vuoden matalasta vertailutasosta.

Budjettiesityksen yhteydessä annetussa suhdannekatsauksessa ministeriö muistuttaa, että kallis öljyn hinta ja korkea työttömyys jarruttavat talouskasvua euroalueella. Ne ovat kasvun suurimpia riskitekijöitä. Euroalue on Suomen keskeinen kauppakumppani.

Vaikka Suomessa työllisyys kohenee edelleen, pitkäaikaistyöttömyys pysyy ongelmana ja yrityksissä on todennäköisesti entistä vaikeampaa löytää tarvitsemiaan työntekijöitä. Kotimaan riskitekijöinä VM mainitsee myös muiden muassa asuntojen korkeat hinnat.

(MTV3-STT)

(Kymmenen uutiset 16.09.2005)