Hallituksen verouudistusneuvotteluissa ratkaisu

Hallitus pääsi viime yön neuvotteluissa sopuun yritysverouudistuksen keskeisestä sisällöstä. Ratkaisumallissa pääoma- ja yhteisövero eriytetään vuonna 2005. Yhteisövero laskettaisiin 26 prosenttiin ja pääomavero 28 prosenttiin. Tällä hetkellä molemmat ovat 29 prosenttia.

Yritysverouudistus on pääministeri Matti Vanhasen hallituksen ehkä merkittävin tähänastinen päätös. Eilisillan palaverista oltiin etukäteen vaitonaisia. Julkisuuteen ei haluttu antaa kuvaa paikallaan junnaavista neuvotteluista.

Linjauksille saatiin tänään myös eduskuntaryhmien tuki.

Osinkoverotus mullistuu

Hallituksen veroratkaisu keskittyy linjaamaan ennen kaikkea yritys- ja yhteisöverotusta. Esitykseen ei sen sijaan sisälly suurituloisia palkansaajia koskevaa veronalennusta. Esityksen mukaan ylin marginaalivero säilyisi nykytasollaan, 57 prosentissa. Varallisuusverotusta sen sijaan aiotaan keventää hieman. Vuoden 2005 alusta varallisuusveron alarajaa nostetaan ja veroprosenttia pudotetaan.

Hallitus esittää suuria muutoksia myös nykyiseen osinkoverotukseen. Yrityksillä, jotka eivät ole listautuneet pörssiin, verovapaan osingon raja tulee jatkossa olemaan yhdeksän prosentin kohdalla nettovarallisuudesta. Lisäksi näiden yritysten verovapaata osuutta rajaisi 90 000 euron katto. Summan ylittymisen jälkeen suureen osaan yritysen varallisuudesta sovellettaisiin ansioverotusta.

Pörssiin listautuneiden yhtiöiden osalta puolestaan koko osinkopotista 35 prosenttia olisi verovapaata. Lopusta 65 prosentista maksettaisiin pääomaverokannan mukainen 28 prosentin vero.

Myös perheyhtiöt saavat esityksessä kaipaamiaan helpotuksia sukupolvenvaihdoksiin. Tulevaisuudessa perheyritysten verokohtelu laskee kymmeniä prosentteja.

Elinkeinoelämä tyrmää ratkaisun

Hallituksen veroratkaisu saa elinkeinoelämältä kiivasta arvostelua osakseen. Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliiton johtaja Tero Honkavaara pitää hallituksen veronkevennyksiä riittämättöminä.

-Sekä yritysveroprosentin että pääomaveroprosentin olisi pitänyt pudota 25:een, vaikka uudistuksen suunta onkin oikea, Honkavaara sanoo.

Honkavaaran mielestä veroprosentin laskeminen 25:een olisi antanut yrityksille positiivisen signaalin ja sen kautta olisi voitu vastata kansainväliseen verokilpailuun. Honkavaarasta suurin pettymys uudistuksessa oli kuitenkin se, ettei ylintä marginaaliveroprosenttia alennettu. Honkavaara muistuttaa, että alentaminen oli jo kirjattu hallitusohjelmaan.

Myös yritysten kilpailukyvystä huolehtivan Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Pauli K. Mattila pitää veroratkaisua liian maltillisena.

-Toivoimme, että yhteisöverokannassa olisi päästy 25-22:een prosenttiin. Myöskin pääomatuloverokannassa olis ollut syytä pysyä yhtenäisessä veroprosentissa, eli yhteisö- ja pääomatuloverokanta olisivat samoja. Tältä osin olemme selvästi pettyneitä, vaikka veroratkaisun suunta olikin oikea, linjaa Mattila.

Kuntaliitto on puolestaan huolestunut yhteisöverotuksen kevennysten vaikutuksista kuntien talouteen. Kuntaliiton laskelmien mukaan kunnat menettävät uudistuksessa yli 100 miljoonaa euroa, jos yhteisöverokantaa lasketaan 26 prosenttiin.

Kuntaliitto vaatii, että verotulojen menetys korvataan nostamalla kuntien yhteisöveron saajaosuutta.

SAK tyytyväinen

SAK:n pääekonomisti Pertti Parmanne on kuitenkin varovaisen tyytyväinen verouudistukseen. Hänen mielestään hallituksen ratkaisu vaikuttaa ensi näkemältä odotetunlaiselta.

Parmanteen pitää tärkeänä, ettei pääomaverokantaa laskettu liiaksi, koska se olisi kasvattanut entisestään pääomatulojen ja työtulojen välistä kuilua.

(MTV3-STT)

(Kymmenen uutiset 13.11.2003)

(Seitsemän uutiset 13.11.2003)

Yritysverouudistus sai ristiriitaisen vastaanoton.
(Seitsemän uutiset 13.11.2003)

(Huomenta Suomi 13.11.2003)

Myös TT:n varatoimitusjohtaja Tarmo Korpela pitää ratkaisuja riittämättöminä.
(Huomenta Suomi 13.11.2003)