Hallituksen tasa-arvo-ohjelmassa tavoitetta niin naisille kuin miehillekin

Samapalkkaisuus ja sen toteutumattomuus ovat kirvoittaneet lausunnon antajia hallituksen luonnoksesta tasa-arvo-ohjelmaksi. Työnantajajärjestöt korostavat, että tasa-arvoa voidaan lain ohella edistää myös käytännön työssä eikä työnantajiin kohdistuviin pakkotoimin mm. tunnontarkkojen tasa-arvosuunnitelmien avulla.

Toinen kuuma linja koskee vanhempien oikeuksia ja kolmas perheväkivaltaa. Naisjärjestöt kiinnittävät huomiota median naiskuvaan ja julkisuuden pornografisoitumiseen.

Naisten työllistäjä Kunnallinen työmarkkinalaitos arvioi, että tavoite pienentää sukupuolten välisiä palkkaeroja kohdistuu liikaa työpaikoille, kun syyt eroihin löytyvät nimenomaan työmarkkinoiden ja työnjaon eriytymisestä sukupuolten välillä. Työmarkkinoiden kahtiajakoon pitää vaikuttaa koulutuspoliittisin keinoin.

Samaa mieltä tässä on mm. Suomen Yrittäjät, ja Teollisuus ja Työnantajat sekä Palvelutyönantajat eli tuleva työnantajien pääjärjestö EK.

Sosiaali- ja terveysministeriön alaisen tutkimuslaitoksen Stakesin mukaan palkkaeroja on ollut tapana selittää sillä, että miehet ja naiset toimivat eri ammateissa ja eri aloilla. Kahtiajako eli kuuluisa segregaatio ei kuitenkaan selitä sitä, miksi eri alojen töiden vaativuutta ja vastuullisuutta arvioidaan eri tavoin. Töiden erilainen arvostus on vaikein epäkohta naisten ja miesten palkkaerossa, mutta juuri sitä pitäisi päästä purkamaan, mainitsee Stakes.

- Ohjelmassa tulisi kehittää välineitä töiden vaativuuden arviointiin ja sen sukupuolisidonnaisuuden purkamiseen, sanoo Kunnallinen työmarkkinalaitoskin ja saa varmaan kannatusta sanoilleen.

Samainen taho arvostelee toisaalta hallituksen tavoitetta vähentää erityisesti määräaikaisia palvelussuhteita julkisella sektorilla, koska siellä tarvitaan kuitenkin sijaisvoimaa äitiyslomien ja hoitovapaitten vuoksi.

Samaa mieltä ollaan myös muualla työnantajissa, sillä määräaikaisia kuitenkin tarvitaan. Ongelma koskettaa silti useimmiten naisia.

Stakes arvostelee hallituksen tasa-arvo-ohjelmaa siitä, ettei sen toteuttamiseen ei ole varattu erillisiä resursseja. Samoilla linjoilla on myös Naisjärjestöjen keskusliitto, joka vaatii lisäksi naisjärjestöjen rahoituksen vahvistamista valtion budjetissa.

Pekingin tavoitteet unohdettu

Suomen Ihmisoikeusliitto kiinnittää huomiota lausunnossaan siihen, ettei hallitus ole noteerannut Pekingin toimintaohjelmaa kaikilta osin. Ohjelma on YK:n naiskokouksen loppuasiakirja vuodelta 1995, johon Suomen hallituskin on sitoutunut.

- Hallitus on unohtanut Pekingin toimintaohjelman kahdestatoista aihealueesta kolme kohtaa, jotka koskevat tiedotusta ja mainontaa sekä ympäristökysymyksiä ja naisten terveyttä. Näitten lisäksi tulisi huomioida vammaiset naiset ja erilaisiin vähemmistöihin kuuluvat naiset.

Nais- ja ihmiskaupan kuriin saattamista painottavat useat lausunnon antajat. Seksin osto halutaan kieltää ihmisoikeuksiin perustuen. Tilastointia pitäisi myös kehittää ja tehostaa, sanovat useat lausujat sukupuolierojen selvityksistä. Muutkin kuin naisjärjestöt vaativat tilastotietoja keskustelun pohjaksi ja nykyistä nopeammin.

Naisjärjestöjen keskusliiton mukaan ohjelmaan on syytä ottaa osa-alueeksi median naiskuva.

- Julkisen vallan on luotava hyväksyttävät säännöt sille, minkälaista kuvamateriaalia sallitaan otettavaksi katukuvaan. Naisten jatkuva esineellistäminen katukuvassa ei voi olla vaikuttamatta naisen asemaan yhteiskunnassa.

SAK:n kannanotossa vaaditaan lisää tasa-arvokoulutusta työelämään. Erityisesti valtion toivotaan näyttävän hyvää esimerkkiä.

Kuntaliitto toivoo monien muitten tavoin, että hallituksen tasa-arvo-ohjelmassa lujitettaisiin miesten ja naisten tasapainoista osallistumista kunnalliseen päätöksentekoon.

- Tasa-arvolain 40 prosentin kiintiösäännös on lisännyt naisten osallistumista, mutta kunnanvaltuustojen puheenjohtajista 24 prosenttia ja kunnanhallitusten puheenjohtajista 21 ja lautakuntien puheenjohtajista 25 prosenttia on naisia.

- Kuitenkin valtaosa kuntien työntekijöistä eli 80 prosenttia on naisia. Tästä huolimatta suurin osa ylimmistä toimihenkilöistä on edelleen miehiä, Kuntaliitto muistuttaa.

Hallituksen tasa-arvolain luonnokseen oli annettu lausuntomahdollisuus 44 taholle. Liki 30 vastasi pyyntöön. Lakiuudistus tulee eduskunnan käsittelyyn syksyllä ja hallituksen on määrä muotoilla ohjelma loppuun tänä vuonna.

(MTV3-STT)