Hallituksen rikollisstrategiassa rajanveto voi olla hankalaa

Sisäministeri Päivi Räsänen ja taustalla sisäasiainministeriön poliisijohtaja Robin Lardot.
Sisäministeri Päivi Räsänen ja taustalla sisäasiainministeriön poliisijohtaja Robin Lardot. Lehtikuva

Luetuimmat

    Näytä lisää
    Julkaistu

    Hallituksen halu puuttua entistä tehokkaammin järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaan voi tuoda eteen kinkkisiä perustuslakiin liittyviä kysymyksiä.

    Hallitus esitteli tänään strategiansa, joka sisältää 20 erilaista keinoa rikollisjärjestöjen toiminnan vaikeuttamiseksi. Esimerkiksi erilaisten lupien epääminen rikollisjärjestöiltä tai niihin kuuluvilta jäseniltä kuuluu keinovalikoimaan.

    – Kyse on esimerkiksi elinkeinonharjoittamiseen liittyvistä luvista, kuntien myöntämistä luvista, ravintolatoiminnasta ja kaavoitusratkaisuista, luettelee sisäministeri Päivi Räsänen (kd). – Pyrimme luomaan keinoja, joilla rikollisryhmien jäsenten mahdollisuutta tunkeutua normaaliin yhteiskuntaan haitataan.

    Sisäministerin mukaan muun muassa rikollisen osallistuminen kuntien hankintakilpailuihin halutaan estää. Samalla tehdään selkeät säännöt siitä, että tarpeen vaatiessa henkilö voidaan kilpailusta myös poistaa.

    Toistaiseksi on epäselvää, miten hallituksen strategia vaikuttaa poliisin epäiltyjen rekisterissä oleviin henkilöihin, joita ei ole kuitenkaan tuomittu rikoksesta. Merkintä epäiltyjen rekisterissä tarkoittaa sitä, että henkilöön kohdistuu rikosepäily, vaikka varsinaista esitutkintaa ei olisi aloitettu.

    – En pysty sanomaan täsmällisesti mihin rajat vedetään. Nyt alkaa selvitystyö, Räsänen sanoo.

    Räsänen myöntää, että hallituksen suunnitelman edetessä joudutaan pohtimaan perustuslain kysymyksiä.

    – Ei ole tarkoitus rajoittaa kenenkään perustuslaillisia oikeuksia.

    Ensimmäisiä esityksiä järjestäytyneen rikollisuuden kitkemisestä odotetaan syksyllä.

    (MTV3)

    Lue lisää aiheesta:
    Rikos

     

    Lue myös:

      Uusimmat

      •