Hallintohierarkiasta kohti yhteistyötä

Avoimuutta hallintoon

Keskinen korostaa kerran ja toisenkin, että tietojärjestelmien tekijät ja käyttäjät tulisi saattaa yhteen jo kehitystyön alussa. Samoin hallinnossa tarvittavan tietotekniikan ja toisaalta itse hallinnon ja hallintotavan kehittämisen tulisi kulkea käsi kädessä.
-Poliittisella ja juhlavien puheiden tasolla tämä kyllä ymmärretään ja asiasta kannetaan huolta. Samoin käytännön työtä tekevät virkamiehet näkevät, mikä ei toimi ja miksi. Sen sijaan virkajohdossa näkemys tietoisen yhdentämisen tärkeydestä on puutteellinen, arvioi Keskinen. Se, että käytännön työssä toisiinsa liittyviä asioita rakennetaan suunnitteluvaiheessa erillään, ei toki ole pelkästään valtionhallinnon pulma. Samankaltaisten kummallisuuksien kanssa lienevät pähkäilleet useimmat tietokoneen käyttäjät.
-Eihän siinä ole kauheasti järkeä, että tietokoneohjelmaan tai -ohjelmistoon rakennetaan vaikkapa 99 erilaista mahdollisuutta, joista käyttäjä käyttää viittä. Suunnittelija suunnittelee ja kuvittelee mitä voitaisiin tarvita, ja käyttäjä saa valmiin tuotteen kaupan hyllyltä, pohtii Keskinen. Vika ei hänen mukaansa ole suunnittelijoissa eikä käyttäjissä, vaan dialogin puutteessa. Dialogia ja avoimuutta hän peräänkuuluttaa myös hallintokulttuuriin, ja näkeekin asiassa edistystä.
-Erityisesti sähköpostin tulo on merkinnyt todellista muutosta hierarkkiseen perinteeseen. Esimerkiksi ympäristöministeriössä sähköposti on kaikilla, keskuksenhoitajasta ja autonkuljettajasta kansliapäällikköön asti. Kuka tahansa voi lähettää viestin kenelle tahansa - seuraava kysymys on sitten se, miten mahdollisuuksia käytetään, sanoo Keskinen.

Yhteistyö on mahdollista

Väitöskirjassaan Auli Keskinen selostaa ja kuvaa muutamia esimerkkejä siitä, miten yhteistyö on voimaa hallinnon ja tiedottamisen kehittämisessä. Myönteiset kokemukset kertovat, millä tavoin uutta luova työ on mahdollista. Yksi esimerkeistä on toistakymmentä vuotta sitten kehitetty tiesääpalvelu, joka nyt pyörii jo rutiinilla. Kelioloja koskevista tiedoista hyötyvät niin tiemestarit, poliisit kuin yksittäiset autoilijatkin. Järjestelmää rakentaneella Ilmatieteen laitoksella oli tarpeellista tietoa hallussaan, mutta ei suinkaan kaikkia viisauden avaimia.
-Ilmatieteen laitoksella osattiin tietysti seurata säätä, mutta keliolojen seuraaminen oli uutta. Järjestelmä rakennettiin tutkimuslaitteista alkaen, kertoo Keskinen. Oleellista onnistumiselle oli se, että eri tahot näkivät yhteisen tavoitteen ja antoivat oman alansa tietämyksen sen saavuttamiseksi. Kuuntelemisen taito ja toisten asiantuntemuksen kunnioitus olivat arvossaan.
-Ja tietysti kehittämishanke merkitsi uuden oppimista kaikille. Tiemestarit saivat koulutusta ilmatieteessä ja meteorologit tienpidossa, kuvaa Keskinen. Tiesääpalvelua kehittämässä Auli Keskinen oli aikanaan itse mukana. Muutenkin väitöskirjan esimerkkitapaukset ovat hänelle käytännön työstä tuttuja hankkeita. Keskisen väitöstutkimus Towards User Empowerment (Kohti käyttäjälähtöisyyttä) kuuluu valtio-opin alaan. Vastaväittäjinä väitöstilaisuudessa ovat prof. Christa Slaton yhdysvaltalaisesta Auburnin yliopistosta ja prof. Markku Kiviniemi Helsingin yliopistosta.
(STT)