Hakupalveluyritykset pienyrittäjien kiusana

- Tuntuu, että se on yleistynyt, että siirretään se lasku niin sanotusti pöydän toiselle puolelle oman perintätoimiston kautta perittäväksi, kuvaa Suomen Yrittäjien lainsäädäntöasioiden päällikkö Janne Makkula.

Hakupalveluyritysten pyörittämät perintätoimistot ovat osittain oikeasti rekisteröityjä perintätoimistoja, jolloin perintä tapahtuu laillisesti. Toinen vaihtoehto on Makkulan mukaan se, että perintätoimistoa ei ole rekisteröity perintälainsäädännön mukaan, jolloin perintä voi olla laitonta.

- Tässä on selvästi yksi lainsäädännön kehittämisen kohde; perintätoiminnon pitää olla riippumatonta perintätoimeksiannon antajasta. Tällaista lainsäädäntöä meillä ei tällä hetkellä ole, toteaa Makkula.

Hakupalvelua saatetaan markkinoida pakollisena

Hakupalveluyritysten hämäräbisnes perustuu useimmiten puhelimitse uuden yrittäjän, eli asiakkaan, kanssa solmittuihin sopimuksiin. Puhelu verkon hakupalveluyrityksestä tulee yrityksen perustajalle usein jo muutaman päivän kuluessa siitä, kun yritys on perustettu ja yrittäjä vielä kokematon.

Hakupalveluyritysten tarjoama maksullinen palvelu on käytännössä yritysten listausta verkkoon. Listausten avulla kuluttajat voivat löytää uuden yrittäjän. Palvelua markkinoidaan tarpeelliseksi, osittain jopa pakolliseksi, uudelle yrittäjälle.

- Yksi versio hakupalveluyritysten toiminnasta on sellainen, että soitetaan uudelle yrittäjälle vain tietojen tarkistamiseksi. Tällöin yrittäjälle annetaan kuva, että hän olisi ollut jo aiemminkin hakupalveluyrityksen asiakas, vaikka näin ei ole ollut. Tämän jälkeen tulee lasku tietojen tarkistamisesta. Toisessa versiossa hakupalveluntarjoaja toimii niin, että vaikka yrittäjä ei tilaakaan palvelua, lasku tulee kumminkin. Ja jos laskua ei maksa, alkaa kiivas perintä. Edellä mainittujen lisäksi on näiden yhdistelmiä, eli tavalla tai toisella puhelinkeskustelussa johdetaan uutta yrittäjää harhaan. Saatetaan antaa ymmärtää, että soitetaan viranomaisista, jotta saataisiin kauppa tavalla tai toisella syntymään puhelinkeskustelun aikana. Useimmiten kauppa pyritään saamaan aikaan harhaanjohtamalla, kuvaa Makkula.

Ongelma paisuu

Sen jälkeen kun hakupalveluyritys Directa nousi julkisuuteen omasta bisneksestään kaksi vuotta sitten, ongelma on vain paisunut.

- Tuntuu siltä, että uusia toimijoita tulee markkinoille säännöllisesti, kertoo Makkula.

- Meille tulee kaiken kaikkiaan vuodessa noin 50 000 juridista neuvontapuhelua ja hakemistopalveluita koskevia puheluita tulee päivittäin.

Myös poliisilla on tutkinnassa hakupalveluyrityksiä eri puolella Suomea.

Usein uudet yrittäjät lankeavat hakupalveluyritysten ansaan siksi, että he eivät tunne suomalaista sopimusoikeussäännöstöä.

- On ensinnäkin tärkeää, että yrittäjä tietää minkälaisen sopimuksen hän on tehnyt. Ja jos sopimusta ei ole tehty, lähetettyä laskua ei tarvitse myöskään maksaa. Silloin oikea tapa on reklamoida laskun lähettäjälle ja kertoa, että sopimusta ei ole syntynyt tai on se on syntynyt harhaanjohtamalla. Jos tämän jälkeen maksamatonta laskua perii perintätoimisto, sama reklamaatio tulee tehdä myös sinne. Tämän jälkeen laskun lähettäjällä, eli hakupalveluyrityksellä, on vielä mahdollisuus nostaa kanne käräjäoikeudessa, mutta sitä tapahtuu äärimmäisen harvoin.

Hakupalveluyritykset nostavat vain harvoin kanteen maksamattomista laskuista siksi, että heidän asemansa oikeudessa on usein heikko. Laskuttajan on kyettävä osoittamaan, että sopimus on syntynyt rehellisin keinoin. Makkula neuvookin yrittäjiä vaatimaan puhelinkeskusteluista äänitallenteen, josta käy ilmi, että sopimus on todella solmittu. Mikäli tallennetta ei ole eikä sopimuksen solmimista voida todistaa, sopimusta ei periaatteessa ole.

- Useimmiten käy niin, että kun on sinnikäs, laskun perintä lopulta lakkaa, opastaa Makkula.

Osa hakupalveluyrityksistä toimii kuitenkin toisin ja nämä yritykset kärsivät hakupalveluyritysten saamasta kielteisestä julkisuudesta.

- Yrittäjät ovat tulleet varautuneiksi, eivätkä tilaa puhelimitse enää oikein mitään.