Haitissa vaadittiin vaalien mitätöintiä

Haitilaiset ovat valinneet presidenttiä ja parlamenttia maanjäristyksen runtelemalle maalleen. Äänestyspaikkojen aukeamista oli odotettu huolestuneina, koska vaalivalmisteluja olivat vaivanneet niin järistystuhot, koleraepidemia, poliittiset jännitteet kuin käytännön järjestelypulmatkin.

Kaikille äänestäjille ei ollut vielä lauantain aikana ehditty jakaa tarvittavia henkilökortteja, ja varsinkin hätämajoitusleireissä kaikki eivät tienneet, minne heidän pitäisi mennä äänestämään.

Jotkin äänestyspaikat pääkaupunki Port-au-Princessä olivatkin suljettuina vielä useita tunteja virallisen äänestysajan alkamisen jälkeen, koska niistä puuttui äänestyslippuja tai äänestäjäluetteloita. YK:n Minustah-rauhanturvaajien komentaja Edmond Mulet kuitenkin arvioi päivällä, että vaalit sujuvat varsin hyvin.

- Yleisesti ottaen asiat luistavat ja tunnelma on rauhallinen. Joitakin hallinnollisia ongelmia on ollut, mutta ne eivät ole vakavia, hän sanoi. Turvallisuuden kohentamiseksi vaalipäivänä oli kielletty alkoholin myynti ja moottoripyöräliikenne.

Sen sijaan 12 presidenttiehdokasta 18:sta vaati vaaleja mitätöitäväksi. Heidän mukaansa hallitseva puolue on syyllistynyt laajaan vaalivilppiin.

Vaalihuoneistojen oli määrä sulkeutua iltapäivällä neljältä eli kello 23 Suomen aikaa. Alustavat tulokset julkistetaan 7. joulukuuta.

Valtava urakka edessä

Kansainvälisen yhteisön toiveena on, että vaalien myötä maahan saadaan vakaa hallitus, joka kykenee johtamaan tammikuun maanjäristyksen jälleenrakennustöitä. Presidenttiehdokkaita on 18, joista ennakkosuosikki oli mielipidemittausten perusteella oppositiojohtaja Mirlande Manigat, 70. Toiseksi eniten kannatusta keräsi valtapuolueen ehdokas Jude Celestin, 48.

Todennäköisesti kukaan ehdokkaista ei saa riittävää enemmistöä taakseen, joten vaaleissa pidettäneen toinen kierros tammikuussa. Nykyinen presidentti Rene Preval ei voinut enää asettua ehdolle.

Uudella presidentillä ja parlamentilla on edessä valtava urakka. Yli miljoona ihmistä asuu edelleen telttaleireissä järistyksen jäljiltä, jota ilmankin Haiti olisi taloudellisesti ja hallinnollisesti surkeassa jamassa. Viime viikkoina tilannetta on vielä pahentanut koleraepidemia, joka on vaatinut ainakin 1600 kuolonuhria. Jotkut haitilaiset syyttävät koleran lähteeksi nepalilaisia YK:n rauhanturvaajia, mikä on johtanut mielenosoituksiin ja yhteenottoihin.

(STT - Reuters - AFP)

Lue myös:

    Uusimmat