Haitin täystuho voisi olla uusi alku

Haitin jälleenrakentaminen on vaikeaa, koska romahtaneilla taloilla ei ole omistajia. Ihmisiä ei ole virallisesti edes olemassa. Vain 30 prosentilla haitilaisista on henkilötodistus.

-Hauraassa valtiossa ihmisistä tulee näkymättömiä. Emme tiedä, keitä maanjäristyksessä kuoli tai kuka omistaa maat, totesi Kirkon ulkomaanavun toiminnanjohtaja Antti Pentikäinen tiedotustilaisuudessa Helsingissä.

Pentikäisen mielestä Haitiin täytyy saada viimein kunnon väestörekisteri, joka on elinehto demokratialle. Sen avulla pystyttäisiin kamppailemaan myös ihmiskauppaa ja orjuutta vastaan.

Tietojen kirjaaminen olisi aloitettava telttakaupungeissa, joita nousee Port-au-Princen ympärille. Sadattuhannet leiriytyvät pääkaupungin ulkopuolelle, koska raunioissa ja kalmanhajussa ei voi elää.

Traumatisoituneet lapset pitäisi saada heti kouluun

Yhtä kiire on "hätäkoulujen" avaamisella. Kyse ei ole niinkään lasten oppimisesta vaan traumojen hoitamisesta. Koulut ovat siihen paras väline.

-Kun lapset saavat turvallisen rutiinin ja jonkinlaisen normaaliuden tunteen, heidän on helpompi toipua. Tästä on kokemusta aiemmista katastrofeista, kansainvälisen työn johtaja Jouni Hemberg selitti.

"IMF:n lainaehdot ovat olleet tuhoisia"

Kolmas päätavoite on pienviljelijöiden auttaminen ja omavaraisuus ruoantuotannossa. Haitin valuuttavarannosta jopa 80 prosenttia menee nykyisin elintarvikkeiden rahtaamiseen lähinnä Yhdysvalloista.

Yksi syyllinen maatalouden tuhoutumiseen on Kansainvälinen valuuttarahasto IMF.

-IMF:n lainaehdot ovat olleet tuhoisia. Lainat olisi jo mitätöitävä. Lisäksi Yhdysvaltain olisi korjattava kauppapolitiikkaansa, Pentikäinen arvosteli.

Kirkon ulkomaanapu on tukenut Haitissa muun muassa pieniä karjatiloja ja erityisesti kahvin luomuviljelyä.

-Avustustyön on tapahduttava yhdessä paikallisen väestön kanssa. Valtiossa, joka ei toimi, paikallisyhteisöjen rooli painottuu. Hyvä avustustyö rakentuu sen varaan, Pentikäinen korosti.

Pentikäinen toivoo Haitiin samanlaista YK-hallintoa kuin Kosovossa ja Itä-Timorissa, koska ihmiset eivät luota paikallisviranomaisiin korruption vuoksi. Poliisiakin pelätään, minkä takia vain YK:n joukot voivat valvoa turvallisuutta.

"Ilmapudotukset ovat viimeisin tapa auttaa"

Avustusjärjestöt suhtautuvat kuitenkin epäillen siihen, että sotilaat osallistuvat tarvikkeiden jakeluun. Varsinkin ilmapudotukset ovat vaarallisia kaaoksen keskellä.

Yhdysvaltain helikopterit ovat pudottaneet ruoka- ja vesipakkauksia ainakin Port-au-Princeen.

-Helikopteripudotukset ovat viimeisin tapa, koska hädänalaisimmat jäävät jalkoihin. Paketteja saatetaan kerätä aggressiivisesti ja niillä voidaan käydä kauppaa, Pentikäinen varoitti.

-Vettä on tietenkin pudotettava, ellei apua saada mitenkään muuten perille.

Jälleenrakennus mieluummin savesta ja puusta

Järjestöjen ja valtioiden yhteistyötä on hidastanut se, että YK:n paikallistoimisto sortui ja toiminta lamaantui joksikin aikaa. Kirkon ulkomaanavun työntekijä Sylvia Raulo oli ensimmäisessä YK:n koordinointikokouksessa kolmantena päivänä järistyksen jälkeen.

Myös jälleenrakennus vie aikaa, koska Port-au-Prince on ensin suunniteltava uusiksi. Betonin sijasta järjestöt rakentaisivat kaupunkia savitiilistä ja puusta.

-Ikivanhat rakennukset kestivät tämänkin järistyksen. Perinteisesti rakennetut talot ovat muutenkin turvallisempia, sillä ne eivät romahtaessaan aiheuta yhtä suurta tuhoa kuin betoniset, Pentikäinen sanoi.

(MTV3 - STT)

Lue myös:

    Uusimmat