Haitin maanjäristyksestä puoli vuotta - jälleenrakentaminen ontuu pahasti

Puoli vuotta Haitin järistyksen jälkeen ulkopuolisin silmin näyttää, että mitään ei ole saatu aikaiseksi sitten tammikuun. Yli miljoona ihmistä asuu yhä telttakylissä, pääkaupunki Port-au-Prince on täynnä rakennusjätettä ja avustusjärjestöjen aika menee yhä hätäavun, kuten puhtaan veden ja saniteettitilojen, tarjoamiseen.

Jälleenrakennus on käynnissä, mutta järistyksen suunnaton tuho vie vuosia korjata.

- Vaikka satoja kuorma-autollisia romua vietäisiin päivittäin pois, kaiken siivoaminen veisi kolme vuotta, kertoo Luterilaisen maailmanliiton Haitin maajohtaja Sylvia Raulo puhelimitse Haitista.

Järistyksen jälkeiset ongelmat eivät sinänsä ole uusia rutiköyhässä Karibianmeren valtiossa. Pääkaupunkiseudulla oli erittäin huonot peruspalvelut jo ennen järistystä.

- Puhdasta vettä on nyt saatavilla ja itse asiassa vesitilanne on parempi kuin ennen järistystä, kertoo viime viikolla Suomeen palannut, Suomen Punaisen Ristin klinikan tiiminvetäjä Henna Korte.

Järistys vain toi kurjuuden esiin. Slummien sijaan ihmiset asuvat nyt telttaleireissä pääkaupungin puistoissa ja aukioilla.

Telttakylissä ei mitään hurrikaanisuojaa

Ajankohtaisin ongelma Haitissa on alkava hurrikaanikausi, joka vaikeuttaa telttakylien elämää entisestään. Maa-ainesta liikuttanut järistys on lisännyt myös maavyöryvaaraa.

- Se, että ihmiset asuvat muovin alla - mikä ei ole muutenkaan millään tavalla sopiva asumismuoto- ei anna mitään suojaa myrskyltä, Raulo sanoo.

Avustusjärjestöt keräävät jo telttoja, puhdasta vettä ja lääkkeitä varastoon hurrikaanin varalta.

- Jos hurrikaani iskee, suurin osa teltoista menee sen sileän tien. On mahdollista, että siellä on uusi katastrofi edessä, SPR:n Korte sanoo.

Ihmiset eivät tosin tiedä minne mennä telttaleireiltä, joissa sentään saa puhdasta vettä. Raulo peräänkuuluttaa muiden avustusjärjestöjen tavoin hallituksen vastuuta ihmisten uudelleenasuttamisesta ympäri maata.

- Haitissa on kaksi asiaa, jotka saavat ihmiset muuttamaan. Toinen on työ ja toinen on koulupaikka lapsille.

Nämä kaksi asiaa ovat vetäneet kolme miljoonaa haitilaista, kolmasosan väestöstä, Port-au-Princeen. Se ei ole millään tavalla kestävä ratkaisu. Hallituksen tulisi tarjota selkeä suunnitelma, jonka mukaan ihmiset aiotaan tulevaisuudessa asuttaa, ja tarjota töitä myös uusilla seuduilla, Raulo sanoo.

Järistys lamaannutti Haitin hallinnon

Järjestöillä olisi valmiuksia rakentaa väliaikaisia taloja perheille, mutta Haitin hallitus ei osaa kertoa minne. Rakennusjätteen peittämässä pääkaupungissa ei yksinkertaisesti ole enää tilaa pystyttää metallista ja vanerista tehtyjä väliaikaiskoteja.

Hidas jälleenrakennus ei johdu yksin poliittisen tahdon puutteesta. Haitin valtiolla on vakava pula tekijöistä, sillä moni pätevä virkamies kuoli järistyksessä, Raulo muistuttaa.

Valtion kyvyttömyys on aiheuttanut sen, että kansainvälisen yhteisön lupaamia apurahoja ei ole vielä näkynyt. Kansainvälisten avustusjärjestöjen mukaan Haiti tarvitsee paitsi rahaa myös asiantuntijoita ja koulutusta, jotta yhteiskunta saadaan jälleen käyntiin.

- Ollaan muna ja kana -tilanteessa. Jos halutaan rahaa, tarvitaan selkeitä suunnitelmia, mutta selkeitä suunnitelmia ei voida tehdä ilman rahaa, Raulo kertoo.

(MTV3 - STT)

Lue myös:

    Uusimmat