Haglund: Seuraavan hallituksen kunnioitettava pakkoruotsipäätöstä

– Jos nyt äänestetään ja päätetään jotain ja hallitusohjelmassa tehtäisiin pari kuukautta myöhemmin jotain ihan muuta, se vetäisi kölin alta kansalaisaloitetta, Haglund sanoo STT:n haastattelussa.

Hänen mielestään hyvä esimerkki tästä linjasta on se, että homoavioliittoja vastustanut keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä on sanonut kunnioittavansa eduskunnan ilmaisemaa tahtoa ja vievänsä asiaa eteenpäin, jos hän on seuraava pääministeri.

Eduskunnan sivistysvaliokunta otti viime viikolla kielteisen kannan ruotsin kielen muuttamiseen vapaaehtoiseksi. Asia menee vielä täysistunnon äänestettäväksi.

Hallitukseen vaikka perussuomalaisten kanssa

RKP on valmis lähtemään samaan hallitukseen minkä tahansa puolueen kanssa – vaikka perussuomalaisten, jonka kanssa on saatu aikaiseksi nokittelua asiasta jos toisestakin.

– Kaikki on kiinni ohjelmasta. Jos on sellaisia tavoitteita, jotka eivät ole tämän maan edun mukaisia, niin emme ole mukana. Ne voivat liittyä talouteen, ihmisoikeuskysymyksiin, hyvin moniin asioihin, puheenjohtaja ja puolustusministeri Haglund sanoo.

Esimerkiksi perussuomalaisten puheenjohtajan Timo Soinin kanssa Haglund sanoo olevansa hyvin monessa asiassa samaa mieltä – toisaalta EU-politiikassa tai maahanmuutossa eroja löytyy nopeammin.

– Mutta tämä hallituskausi on osoittanut, että kaikenlaisilla puolueilla voi olla ongelmia toistensa kanssa.

Haglund ei kehu hallituksen toimintakulttuuria, jossa etenkin päähallituspuolueet ovat tuoneet kiistojaan aiempaa enemmän julkisuuteen.

– Me olemme olleet paljon sillanrakentajina, yrittäneet sovittaa erilaisia kantoja yhteen.

Haglundin mukaan tämä rooli sopii RKP:lle, joka on jälleen valmis hallitusvastuuseen. Puolueelle vähän vinoillaankin siitä, että se on ollut hallituksessa yhtä mittaa 1970-luvulta lähtien.

– Se johtuu siitä, että me olemme vastuuta kantava puolue. Emmekä harrasta poliittista peliä tai julkista loanheittoa hallituskumppaneita vastaan.

"Veronkorotusten tie kuljettu loppuun" 

RKP:n näkemys on, että Suomen talous saadaan nousuun valamalla luottamusta tulevaisuuteen.

– Perusongelmamme on, että suomalaiset yritykset eivät tällä hetkellä usko huomispäivään. Siksi työpaikkoja ei synny.

Verotuksessa RKP haluaa edetä ennemmin kevennysten kuin kiristysten suuntaan. Puolue katsoo Suomen talouden hyytyneen osittain veronkiristysten takia, kun kotimainen kysyntä on painunut.

– Veronkorotusten tie on kuljettu loppuun, Haglund sanoo.

RKP:n on myös tulkittu haluavan keventää rikkaiden verotusta, kun puolue nosti vaalitavoitteissaan esille verotuksen progression lieventämisen. Haglundin mukaan kyse on kuitenkin lisätuloista otettavan marginaaliveron keventämisestä, joka koskee myös pienituloisia.

– Jos esimerkiksi 2 300 euron kuukausituloilla elävä lähihoitaja ottaa lisätöitä, niin hänen marginaaliveronsa voi olla 45 prosenttia. Meidän mielestämme se on liikaa, käytännössä puolet menee veroihin.

Vaihto ruotsista venäjään olisi "outo signaali" 

Haglundin kausi puolustusministerinä sai uusia sävyjä vuosi sitten Ukrainan kriisin kärjistyttyä. Hänestä Venäjän kanssa tehtiin jälkeenpäin katsoen virhearvio, kun Georgian kriisin jälkeen lakaistiin ongelmia maton alle.

– Siitä on tietenkin otettava opiksi. Venäjä on osoittautunut erittäin laskelmoivaksi ja epäluotettavaksi maaksi, joka rikkoo mielivaltaisesti kansainvälisiä sopimuksia ja valehtelee aktiivisesti Itä-Ukrainassa olevista joukoista.

Haglund toteaa, että kaiken tämän jälkeenkin Venäjä on Suomen naapuri, jonka kanssa täytyy pyrkiä hyvään yhteistyöhön.

Ukrainan kriisi linkittyy tällä hetkellä myös RKP:lle tärkeään ruotsin kielen asemaan. Haglundin mielestä on outo ajatus, että juuri nyt vaihdettaisiin pakollinen ruotsin opiskelu valinnaiseen venäjään.

– Kyllä se olisi aika ihmeellinen signaali, jos tässä tilanteessa alettaisiin vaihtamaan ruotsia venäjän kieleen. Minä en ainakaan lähtisi sellaista signaalia lähettämään.