"Hägglundin valinta osoitus Suomen linjamuutoksesta"

Hägglund

UP-Uutispalvelun maakuntalehdille haastattelemat tutkijat Teija Tiilikainen Helsingin yliopistosta ja mm. Ulkopolitiikan tutkimuksen säätiön hallituksen jäsenenä toimiva Markku Salomaa katsovat, että kehitys näkyy kysymyksessä kriisinhallinnasta. Suomi on tähän asti kieltänyt joukkojaan osallistumasta sotilaallisen voiman käyttöön, eli ns. rauhaan pakottamiseen.

Hägglund joutuu nyt sitoutumaan EU:n enemmistön muodostavien Nato-maiden linjauksiin, eikä voi EU:n sotilaskomitean puheenjohtajana toimia Suomen perinteisen linjan mukaisesti. Markku Salomaa muistuttaa, että Hägglund joutuu samalla toimimaan vastoin omaakin linjaansa. Hänhän on puolustusvoimien komentajana ollut keskeinen vaikuttaja Suomen linjan muodostamisessa. Salomaan mukaan Suomen sotilaallinen liittoutumattomuus on jatkossa kyseenalaista.

-Asiaa täytynee tulkita niin, että Suomi on rauhan aikana liittoutumaton. Jos ollaan mukana isommissa kriisinhallintaoperaatioissa, niin liittoutumattomuuskin täytyy laittaa isoihin lainausmerkkeihin.

Linja muuttuu ilman päätöksiä

Myös Tiilikainen katsoo, että suomalaiskenraalin nimittäminen EU:n sotilaalliseen huippuvirkaan sitoo Suomea. Suomi on Tiilikaisen mukaan liukumassa kohti EU:n linjaa, joka on vahvistettu Amsterdamin sopimuksessa. Sopimus antaa EU:lle valtuudet mm. rauhaan palauttamiseen, jota suomalaisessa keskustelussa kutsutaan rauhaan pakottamiseksi.

Kfor-tankki

Tiilikaisen mukaan perussyy linjamuutokseen on, että kansainväliset operaatiot ovat muuttumassa entistä monimutkaisemmiksi, ja on vaikea vetää selkeitä rajoja siitä, osallistuvatko joukot rauhan puolustamiseen, rauhan vahvistamiseen vai rauhaan pakottamiseen. Tiilikaisen mukaan Suomen linja onkin muuttumassa ilman selkeää poliittista keskustelua ja päätöksiä.

Tiilikaisen mukaan Hägglundin ajaminen EU:n sotilaalliseen huippuvirkaan ei ole ainoa merkki Suomen linjan muuttumisesta. Osoitus linjamuutoksesta oli Tiilikaisen mielestä myös vuodenvaihteessa voimaan astunut muutos rauhanturvalakiin. Laista poistettiin ehdoton kielto, jonka mukaan suomalaisjoukot eivät voi osallistua rauhaan pakottamiseen. Vaikka kielto poistui, ei Suomi ole virallisesti muuttanut linjaansa.

Tiilikainen pitää mielenkiintoisena sitäkin, että tehtävään valittiin suomalainen, vaikka Suomen rauhanturvalainsäädäntö ja linja on yleisessä tiedossa. Tiilikainen arvioi EU-maiden lähteneen valintapäätöksessään siitä, että Suomi on vahvalla panoksella mukana ja ettei Suomen poliittisesta asenteesta koidu liiaksi esteitä tehtävän hoitamiselle.
(STT)