Hägglund: Merivoimille lisätehtäviä Ahvenanmaan puolustukseen

Merivoimat saa puolustusvoimain komentajan, kenraali Gustav Hägglundin mukaan merkittäviä lisätehtäviä Ahvenanmaan puolustukseen liittyen. Merivoimat juhli 80. vuosipäiväänsä paraatilla Katajanokalla.

Merivoimien 80. vuosipäivän paraatipuheessa kenraali Hägglund sanoi, että tästä lähtien merivoimat vastaavat yksiselitteisesti puolustusvoimien osalta Ahvenanmaan demilitarisoinnin valvonnasta sekä sen puolustuksen suunnittelusta, valmistelusta ja toteutuksesta niin maalla kuin merellä. Tähän luetaan mukaan vielä joukkojen siirrot ja ryhmittäminen, materiaalin kuljetukset ja paikallishankinnat, asemien linnoittaminen ja väestön siirrot sekä varsinaiset sotatoimet. Näihin päiviin saakka saarimaakunnan puolustusvalmistelut on jaettu merivoimien ja mantereen maavoimien johtoportaiden, lähinnä Turun ja Porin sotilasläänin kesken.

Rakennemuutoksen kiivainta aikaa

Puolustusvoimissa eletään nyt kenraali Hägglundin mukaan rakennemuutoksen kiivainta aikaa: puolustusvoimien johtamis- ja hallintojärjestelmä on tarkistettu, valmiusyhtymien muodostaminen on käynnistynyt ja uusi palvelusaikajärjestelmä on otettu käyttöön. Muutoksiin liittyvä henkilöstövoimavarojen uudelleen kohdentaminen on myös käynnissä. Ehkä suurin organisatorinen muutos on Hägglundin mukaan kuitenkin koskenut merivoimia, kun valtioneuvoston mukaisesti merivoimat ja rannikkotykistö yhdistettiin runsas viikko sitten ja samassa yhteydessä Uudenmaan prikaati liitettiin osaksi merivoimia.

Uudelleenarvioinnin aika

Strateginen tilanne maailmalla ja lähialueillamme on muuttunut merkittävästi viime vuosina kylmän sodan päättymisen myötä. Siksi puolustusvoimain komentajan mukaan on uudelleenarvioinnin aika.
-On luotava katse tulevaisuuteen ja rakennettava ensi vuosituhannen puolustusvoimia. Tähän tähtää nyt toteutettava rakennemuutos kaikkine toimenpiteineen, sanoi kenraali Hägglund. Rakennemuutoksen eräänä tavoitteena on meripuolustuksen tehon ja suorituskyvyn parantaminen. Merivoimien ja rannikkotykistön yhdistämisen myötä keskitetään kaikki puolustusvoimien merelliset toiminnot yhteen johtoon. Samalla saadaan myös meripuolustuksen kehittäminen kokonaisvaltaiseksi. Yhdistämällä saavutetaan puolustusvoimain komentajan mukaan myös monia synergiaetuja. Uudenmaan prikaatin liittäminen merivoimiin taas antaa niille mahdollisuuden tuottaa joukkoja myös maalla käytäviin liikkuviin sotatoimiin.

Paraatissa sota-aluksia

Merivoimat vietti 80. vuosipäiväänsä Helsingin Katajanokalla. Merivoimien alukset kiinnittyivät risteilylaituriin jo aamulla. Paraatikatselmuksessa, puolen päivän aikaan, joukkoja komensi merivoimien komentaja, vara-amiraali Esko Illi ja ne otti vastaan puolustusvoimain komentaja, kenraali Gustav Hägglund. Paraatiin osallistui joukko-osastoja sekä Saaristomeren että Suomenlahden meripuolustusalueilta, Kotkan rannikkoalueelta, Uudenmaan prikaatista ja Merisotakoulusta. Alusyksiköistä olivat mukana miinalaiva Pohjanmaa, Uusimaa-luokan miinalaiva, Turunmaa-luokan tykkivene sekä Rauma- että Helsinki-luokan ohjusveneet, R-luokan vartiovene ja Lokki-luokan vartiovene.

Lue myös:

    Uusimmat