Haavisto nosti ydinkissan pöydälle

Haavisto totesi, että idän ongelmallisten ydinvoimaloiden turvallisuuden parantamiseen on panostettu myös länsimaiden taholta. Tämä ei kuitenkaan riitä, vaan ydinvoimalle tulisi samalla etsiä myös muita energian tuottamisen vaihtoehtoja uusiutuvista energianlähteistä ja esimerkiksi maakaasuverkoston kehittämisestä.

Haavisto kertoi myöhemmin lehdistötilaisuudessa ottaneensa herkän kysymyksen esille mm. Tshernobylin ja Ignalinan voimaloiden antamien kokemusten perusteella. Ukraina ja Liettua eivät ole sulkeneet voimaloitaan, vaikka se on ollut jo pitkään esillä eri suunnitelmissa ja myös avustusten ehtona.

Haavisto oli myös huolissaan Venäjän matalasta profiilista Århusissa. Sikäläisen ympäristökomitean puheenjohtaja oli perunut tulonsa kokoukseen, joten tapaaminen Haaviston kanssakin jäi toteutumatta.

Toinen huolenaihe oli kokouksen merkittävimmäksi saavutukseksi mainittu sopimus ympäristöä koskevan päätöksenteon avoimuudesta. Kansalaisten tiedonsaannin parantamiseen tähtäävä sopimus on tarkoitus allekirjoittaa torstaina. Ennakkoon monien maiden - esimerkiksi Venäjän - arvellaan kuitenkin jättäytyvän sopimuksen ulkopuolelle. Samaa huhutaan myös Yhdysvalloista, ydinjätekuljetuksia koskevan skandaalin vaivaamasta Saksasta ja koko joukosta pienempiä maita.

Suomi panostaa Keski-Aasiaan

Århusin kokouksen maantieteessä Eurooppa yltää Yhdysvalloista aina Keski-Aasiaan saakka. Kokoukseen osallistuu edustajia kaikkiaan 55 maasta ja niiden lukuisista kansalaisjärjestöistä. Haaviston mielestä kokouksen tärkeä tehtävä onkin osoittaa, ettei ympäristöasioissa edistyneiden EU:n jäsenehdokasmaiden ulkopuolella jääviä maita ole unohdettu.

Ministerit totesivat tiistaina tulevan EU-jäsenyyden innostaneen itäisen Keski-Euroopan maita kehittämään ympäristöpolitiikkaansa. Toisaalta ne saavat myös huomattavasti enemmän ulkopuolista rahoitusta kuin entisen Neuvostoliiton maat, missä ympäristön tila ja esimerkiksi saastuneen veden ja ilman aiheuttamat terveyshaitat ovat jatkuvasti lisääntyneet.

EU:n ympäristökomissaari Ritt Bjerregaard lupasi tiistaina unionin olevan valmis lisäämään tukeaan entisen Neuvostoliiton maiden ympäristösektorille. Samalla hän kuitenkin muistutti, että Keski-Euroopan maiden myönteisen kehityksen edellytyksenä ovat olleet talouden uudistaminen sekä päättäjien ja kansalaisten sitoutuminen ja osallistuminen ympäristönsuojeluun.

Haavisto oli tiistaina erityisen tyytyväinen Keski-Aasian ja Kaukasuksen näkyvään esiintymiseen ja "reippaisiin" puheenvuoroihin kokouksessa. Suomi on paneutunut alueeseen jo jonkin aikaa, ja Haavisto saattoikin esitellä Århusissa ulkoministeriön kehitysyhteistyöosaston teettämän selvityksen ympäristöyhteistyön mahdollisuuksista Kirgisiassa, Kazakstanissa, Turkmenistanissa ja Uzbekistanissa. Raportin suosittamat mm. kestävään vesihuoltoon ja luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen tähtäävät projektiehdotukset ovat avoimia halukkaille toteuttajille.

Suomen suuntautumista alueelle osoittaa myös se, että vajaat 30 entisen Neuvostoliiton alueen kansalaisjärjestöjen edustajaa matkasi Århusin kokoukseen Suomen kustantamina. Haaviston mukaan osa kyseisistä aktivisteista ei olisi koskaan saanut edes ulkomaanmatkan mahdollistavaa passia ilman Suomen aloitteesta tullutta kutsua.
-Kovasti he ihmettelivät, että mitähän Suomella on taka-ajatuksena, mutta emme me mitään keksineet, Haavisto naurahti.

Ongelmien ohella Slovenian ympäristöministeri Pavel Gantar muistutti, että yhteistyön tiivistämiselle on myös myönteisempiä perusteita: itäisessä Euroopassa ja entisen Neuvostoliiton alueella on paljon luonnonarvoja, jotka Länsi-Euroopassa on jo pysyvästi menetetty.
(STT)