Haavikko vaikenee yhä Sonera-kirjan tekijästä

Kohutun Sonera-teoksen kustantanut Heikki Haavikko aikoo yhä vaieta kirjan tekijästä, ellei oikeuden päätös velvoita häntä puhumaan.

KRP hakee oikeudelta päätöstä, joka velvoittaisi Haavikon paljastamaan Sonera-kirjan kirjoittajan.


Kustannusyhtiö Art Housen toimitusjohtaja Heikki Haavikko ei aio vapaaehtoisesti paljastaa kohutun Sonera-kirjan tekijää tai tekijöitä. Hän pysyy yhä kannassaan, ettei hänen tarvitse kertoa kirjoittajien nimiä keskusrikospoliisille.

KRP ilmoitti tänään hakevansa Helsingin käräjäoikeudelta päätöstä, jolla Haavikko velvoitettaisiin sakon ja mahdollisesti jopa vankeuden uhalla paljastamaan tietonsa siitä, kuka tai ketkä Sonera-kirjan ovat kirjoittaneet.

Harvinainen lähdesuojan murtamiseen pyrkivä juttu käsitellään Helsingin käräjäoikeudessa maanantaina. Poikkeuksellinen oikeuskäsittely liittyy Soneran entisen toimitusjohtajan Kaj-Erik Relanderin tekemään rikosilmoitukseen Internetissä julkaistusta Sonera-kirjasta. Relanderin mukaan kirjassa loukataan hänen kunniaansa.

Haavikko on kieltäytynyt paljastamasta kirjan tekijää vedoten liike- ja ammattisalaisuuteen sekä toimittajien lähdesuojaan, eikä hän suostu kertomaan kirjoittajan nimeä nytkään.

-Ei voi olla niin, että sananvapaus on kiinni vain siitä, mikä sattuu olemaan julkaisun foorumi. Lehti-, radio ja tv-toimittajilla on lähdesuoja, miksi siis ei minulla kustannustoimittajana, Haavikko kysyy.

Haavikon mukaan Relanderin asianajaja on ilmoittanut, että "kaikkiin lain mahdollistamiin toimenpiteisiin" ryhdytään, jos Art House julkaisee Internetissä julkaistun tekstin kirjana. Kirja ilmestyi kaksi viikkoa sitten, mutta painetussa versiossa tekstiä on muokattu ja siistitty.

Vaitiolo-oikeus puntarissa

Käräjäoikeus joutuu ottamaan kantaa oikeudenkäymiskaaren pykälään, joka antaa lähdesuojan "aikakautisten painokirjojen" julkaisijoille ja tekijöille. Pykälä on siis sanamuotonsa mukaan tarkoitettu suojaamaan nimenomaan lehdistöä ja muuta ajankohtaismediaa, ei esimerkiksi yksittäisen kirjan kirjoittajaa.

Lähtökohta on se, että rikostutkinnassa todistajana kuullulla on aina velvollisuus puhua totta ja kertoa tietonsa. Laissa on lueteltu vain muutamia poikkeuksia tähän pääsääntöön. Toimittajien lisäksi esimerkiksi lääkäreillä tai asianajajilla voi tietyissä tilanteissa olla oikeus vaieta.

Median edustajilla on esitutkinnassa ja oikeudenkäynnissä oikeus olla paljastamatta tietolähteitään, jos enimmäisrangaistus tutkittavasta rikoksesta on alle kuusi vuotta vankeutta eikä tietoa ole saatu rangaistavan salassapitovelvollisuuden rikkomisen kautta.
(MTV3-STT)

(MTV3)

Lue myös:

    Uusimmat