Mainos

Gül valittiin Turkin presidentiksi

Ulkoministeri Gülin edellinen yritys presidentiksi aiheutti Turkissa alkuvuodesta poliittisen kriisiin.

Turkin parlamentti on valinnut ulkoministeri Abdullah Gülin maan presidentiksi. Turkki sai näin ensimmäistä kertaa islamistitaustaisen henkilön maan korkeimpaan virkaan.

Gül vakuutti virkavalaansa vannoessaan kunnioittavansa Turkin nykyistä järjestelmää, jossa uskonto ja valtiovalta pidetään erillään.

- Vannon suuren turkkilaisen kansakunnan edessä pysyväni uskollisena demokratialle ja sekulaariselle tasavallalle.

Pääministeri Recep Tayyip Erdogan onnitteli Güliä vaalivoitosta. Hän lupasi esitellä uuden ministerilistansa presidentille jo keskiviikkona, mikäli tilaisuus mahtuu vastavalitun presidentin ohjelmaan.

- Pitkään jatkunut epävarmuus on vaivannut sekä meitä että kansaa. -- Toivottavasti olemme päässeet kaikista näistä jännitteistä, hän sanoi äänestyksen jälkeen.

Selvä voitto

Gül löi kirkkaasti vastaehdokkaansa. Hän sai yhteensä 339 ääntä iltapäivällä pidetyssä äänestyksessä. Hänen oikeistolainen vastaehdokkaansa Sabahattin Cakmakoglu joutui tyytymään 70 ääneen, kun taas Demokraattista vasemmistopuoluetta edustavan Huseyin Tayfur Iclin kannatus jäi 13 ääneen.

Valinta oli jo etukäteen varma, sillä Gülin Oikeus- ja kehityspuolueella (AKP) on 550-paikkaisessa parlamentissa selvä enemmistö.

Viime viikolla pidetyissä kahdessa äänestyksessä Gül ei saanut taakseen vaadittavaa kahden kolmasosan enemmistöä.

Gülin ensimmäinen yritys nousta presidentiksi kilpistyi toukokuussa maan poliittisen eliitin ja asevoimien vastustukseen. Nämä kyseenalaistivat Gülin ehdokkuuden tämän islamistitaustan vuoksi. Kiista johti heinäkuussa pidettyihin ennenaikaisin vaaleihin, joissa AKP lisäsi entisestään kannatustaan.

Virstanpylväs Turkin historiassa?

Turkin lehdet kuvasivat valintaa jo ennalta "virstanpylvääksi" Turkin historiassa.

- Gülin valinta on virstanpylväs maamme poliittisessa historiassa ja se vie meitä askeleen lähemmäksi demokraattista kypsymistä, kirjoitti päivälehti Milliyet.

Etukäteen suurta hälyä aiheuttanut Gülin vaimon Hayrunisa Gülin tapa käyttää huivia näkyy myös saavan turkkilaisten enemmistön tuen. Tutkimuslaitos Kondan tekemän kyselyn mukaan lähes 73 prosenttia vastaajista piti Turkin ensimmäisen naisen huivia täysin normaalina. Vajaat 20 prosenttia vastaajista ei pitänyt huivinkäyttöä suotavana.

Turkin presidentillä ei ole laajoja valtaoikeuksia, mutta hän hyväksyy lakeja sekä nimittää virkamiehiä ja tuomareita. Hän nimittää hallituksenmuodostajan ja voi myös määrätä ennenaikaiset vaalit, jos hallitusta ei pystytä kokoamaan. Presidentti voi myös julistaa maahan poikkeustilan.

EU-jäsenyysneuvottelujen johtaja

Turkin uusi presidentti on tuttu hahmo Euroopan unionille. Gül on ulkoministerinä johtanut Turkin jäsenyysneuvotteluja siitä lähtien kun ne aloitettiin vuonna 2005.

Kokenut diplomaatti on esiintynyt Brysselin julkisuudessa jämäkästi mutta sovittelunhaluisesti.

Pääministeri Recep Tayyip Erdoganin tavoin Gül on EU-myönteinen. Hän on vakuuttanut, että Turkki jatkaa unionin vaatimia poliittisia uudistuksia riippumatta siitä, kuinka jäsenyysneuvottelut etenevät.

Gülin valinta presidentiksi ei merkitse EU:n näkökulmasta ainakaan heti suurta muutosta. Väistyvä presidentti Ahmet Necdet Sezer ei itse asiassa ole EU-jäsenyysneuvotteluissa edes juuri näkynyt. Presidenttiä tärkeämpi poliittinen hahmo EU:lle on ollut pääministeri Erdogan.

EU-komission puheenjohtaja Jose Manuel Barroso onnitteli Gülia tänään heti valinnan jälkeen. Barroson mukaan Turkki voi monien vaalien ja hallituksen muodostamisen jälkeen nyt odottaa uutta vauhtia EU-neuvotteluissa.

Uudistukset etenevät hitaasti

Gülin edustama puolue AKP on hallinnut Turkkia vuodesta 2002. Tänä aikana Turkki on tehnyt runsaasti EU:n vaatimia uudistuksia, joskin paljon on vielä myös tekemättä. Samaan aikaan Turkin taloudella on mennyt aiempaa paremmin.

Turkin EU-neuvottelut eivät kuitenkaan ole edenneet erityisen vauhdikkaasti. Neuvottelut ovat yhä osittain jäissä Kyproksen tunnustamiseen liittyvän kiistan vuoksi. Gülin mielestä kahtiajakautuneen saaren asema pitäisi ratkaista YK:ssa.

Neuvottelujen takkuilu on tosin osin johtunut paitsi Turkista, myös EU:sta. Esimerkiksi Ranska karsastaa Turkin jäsenyyttä riippumatta siitä, täyttääkö Turkki sille asetetut ehdot.

Turkin maallisen eliitin joukossa Gülin synniksi on katsottu erityisesti, että hänen vaimonsa käyttää islamilaista päähuivia. EU:ta vaimon huivi ei ole suuremmin hetkauttanut. Sillä voi kuitenkin olla symbolista merkitystä maissa, joissa Turkin EU-jäsenyyteen suhtaudutaan jo valmiiksi kielteisesti.

Gülin tiukimpiin vastustajiin kuuluu Turkin armeija. EU on toistuvasti varoittanut armeijaa puuttumasta millään tavoin Turkin politiikkaan.

(MTV3-STT-AFP)

Mainos

Lisää aiheesta
    Mainos

    Suosituimmat videot

    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos
    Mainos
     

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.