Guggenheimin huippumuseo Helsinkiin?

Samalla tutkitaan Suomen mahdollisuuksia vahvistaa asemaansa kansainvälisellä kulttuurikentällä osana Guggenheimin maailmanlaajuista museoverkostoa. Projektia on kaikessa hiljaisuudessa viety eteenpäin jo 13 kuukautta. Jos kaikki etenee suunnitellusti, uusi museo voisi valmistua vuosien 2017-2018 tienoilla.

Uudenlainen 2000-luvun museo

- Usein museoissa lähdetään arkkitehtuuri etukenossa. Me lähdemme luomaan missiota, konseptia, jotain uutta ja oivaltavaa, johon sitten jonain päivänä voi liittyä myös arkkitehtuuri. Emme voi vielä puhua uudesta rakennuksesta. Myös sijaintipaikkakysymykset ovat sellaisia, että niitä selvitetään vuoden aikana. Totta kai ennen selvitystyön alkamista Guggenheimin edustajat ovat käyneet Helsingissä ja he ovat tutustuneet kaupunkiin, Helsingin taidemuseon johtaja Janne Gallen-Kallela-Sirén selvittää.

- Lähdemme hyvin puhtaalta pöydältä. Esimerkiksi näyttelypolitiikka on vielä turha miettiä. Asiat kristallisoituvat vuoden kuluessa, Gallen-Kallela-Sirén uskoo.

Ei Bilbaon Guggenheimin kopiota

Uutista julkistamassa ollut Solomon R. Guggenheim -säätiön ja -museon pääjohtaja Richard Armstrong on samoilla linjoilla.

- Meitä kiinnostaa, miten 2000-luvun uudenlainen museo voisi parhaimmillaan toimia. Meille kysymykset rakennuksesta tai sijaintipaikasta ovat toissijaisia. Helsingistä ei tule uutta Bilbaota, sillä kopiointi ei kiinnosta meitä. Mutta Helsingistä voi tulla uusi malli siitä, millainen nykyaikainen taidemuseo voi parhaimmillaan olla, Armstrong sanoo.

Armstrongin mielestä Suomella on paljon saavutettavaa.

- Suomalaiset eivät pidä kerskailusta. Saanen kuitenkin sanoa, että Suomella on kiistatta valmius ottaa suurempi rooli kansainvälisellä kulttuurikentällä. Suomen identiteetti on aina pohjannut vahvasti koulutukseen, arkkitehtuuriin ja muotoiluun, ja maan kulttuurin elinvoima ja saavutukset ovat kansainvälisesti tunnettuja. Haluamme tarjota asiantuntemuksemme ja kansainvälisen verkostomme projektin käyttöön, Armstrong selvittää.

Piristysruiske suomalaiselle kulttuurille

Helsingin kaupungin puolelta hanketta ovat vetäneet kaupunginjohtaja Jussi Pajunen ja apulaiskaupunginjohtaja Tuula Haatainen.

- Yhdysvaltoihin, Eurooppaan ja Lähi-itään levittäytyneenä kulttuurisena verkostona Guggenheimilla on vertaansa vailla oleva asiantuntemus kulttuurijohtamisessa ja taidemuseoalan sisältötyössä. Sillä on ainutlaatuiset edellytykset auttaa meitä näkemään miten paljon merkittävämpi osa aikamme taiteella voi olla tulevaisuudessamme, Haatainen uskoo.

Kaupunginjohtaja Pajunen muistuttaa, että kulttuurikohteilla on myönteinen vaikutus myös kansakuntien taloudelliselle kasvulle. Guggenheim on aidosti maailmanlaajuisena toimijana meille ihanteellinen yhteistyökumppani. Tämä yhteistyö voi auttaa Helsinkiä ja Suomea menestymään yhä verkostoituneemmassa maailmassa, jossa kilpailu on kovaa, Pajunen arvioi.

- Muissa kaupungeissa, joihin olemme museon perustaneet, vaikutus on ollut hyvin katalyyttinen. Se on saanut aikaan paljon uusia asioita, Armstrong luonnehtii.

- Saamme kattavan selvityksen suomalaisen taidemuseokentän nykytilasta ja sen mahdollisista kehittämismahdollisuuksista. Eli siinäkin tapauksessa, että selvitystyö ei suosittelisi Guggenheim-museon perustamista, niin siinäkin tapauksessa Helsingin kaupungilla on vuoden kuluttua käytettävissään maailman huippuasiantuntijoiden yhteistyössä Helsingin asiantuntijoiden kanssa tuottama selvitys, josta voi löytyä tiekartta meidän tulevaisuuden haasteisiin ja kehitystarpeisiimme, Gallen-Kallela-Sirén iloitsee.