Greenspan: Optiot yksi syy kirjanpidon kaunisteluun

Yhdysvaltain keskuspankin pääjohtaja Alan Greenspan arvioi , että yritysten huonosti suunnitellut optiojärjestelmät ovat osaltaan kannustaneet amerikkalaisyritysten johtoa tulosten kaunisteluun ja kirjanpitorikkeisiin.

-Johtajien oman osakeomistuksen ja optiojärjestelyjen yleistyminen on luonut kannustimia keinotekoisesti paisuttaa tulostietoja, jotta osakekurssit pysyisivät nousussa, Greenspan sanoi senaatin pankkikomitealle pitämässään puheessa.

Greenspanin mielestä havaitut väärinkäytökset osoittavat, etteivät optiojärjestelmät ole onnistuneet kunnolla yhdistämään johdon ja osakkeenomistajien pitkän tähtäimen etuja. Presidentti George Bushin tavoin hän vyörytti vastuun rötöksistä kuitenkin pääosin ahneuden sokaiseman yritysjohdon kontolle.

Yritysjohdon vastuuta korostaa Greenspanin mielestä se, että yhtiöiden omistajat suhtautuvat osakkeisiinsa nykyään lähinnä sijoituksena ja reagoivat havaittuihin ongelmiin lähinnä myymällä osakkeet pois, eivät puuttumalla yrityksen hallintokäytäntöön. Lisäksi Greenspan sanoi oman kokemuksensa usean yrityksen hallituksesta osoittavan, että jos toimitusjohtaja vaatii alaisiltaan paikkansa pitäviä tilinpäätöksiä, hän ne myös saa. Myös Greenspan kitkisi väärinkäytöksiä lähinnä rangaistuksia tiukentamalla.

Suomen optiot samalla mallilla

Osakesäästäjäin keskusliiton puheenjohtaja professori Jarmo Leppiniemi arvelee, että yritysten optiojärjestelmät saattavat Yhdysvaltain tapahtumien vuoksi nousta tapetille myös Suomessa. Vaikka vastaavia kirjanpitoskandaaleja ei meillä ainakaan vielä ole ilmennyt, niin suomalaisyritysten optiojärjestelyt eivät olennaisesti eroa amerikkalaisista.

-Hienosäätöä esimerkiksi verojärjestelmien vuoksi on tehty, mutta lähtökohtaisesti järjestelmät ovat samanlaisia ja niissä on samat ongelmat, Leppiniemi sanoo.

Optio tarkoittaa yksinkertaistetusti sitä, että henkilö saa etukäteen oikeuden ostaa yhtiön osakkeita tiettyyn hintaan tietyn ajan kuluttua, esimerkiksi parin-kolmen vuoden päästä. Voittoa kertyy, jos osakekurssi silloin on noussut sovittua hintaa ylemmäksi.

Optioiden käyttö kannustimena on niin Yhdysvalloissa kuin meilläkin suhteellisen tuore ilmiö. Ne yleistyivät 90-luvun lopulla, jolloin niiden uskottiin sitouttavan yrityksen johtoa yhtiön arvon pitkäaikaiseen kasvattamiseen.

Mahdollisia lieveilmiöitä ei juuri pohdittu, kun lähtökohta oli näin "puhdas". Käytännössä systeemi ei kuitenkaan Suomessakaan ole toiminut siten kuin alun perin oli tarkoitus.

-Perusongelma liittyy siihen, että optiot lähtökohtaisesti myydään. Niitä saaneet johtajat eivät siis itse merkitse niillä osakkeita vaan myyvät optionsa pois. Silloin johtajan oman tienestin kannalta riittää, että kurssi on korkealla juuri myyntihetkellä, sillä mitä sen jälkeen tapahtuu, ei ole niin väliä, Leppiniemi selvittää. Myyntiin tulleiden optioiden ostajia ovat Suomessa Leppiniemen mukaan yleensä olleet eläkeyhtiöt.

Kilpailu pakottaa optioiden käyttöön

Ero on selvä verrattuna perinteisiin palkitsemisjärjestelmiin, joissa mitataan pitemmän aikavälin kehitystä. Leppiniemen mielestä myös optiojärjestelmiä voidaan haluttaessa rukata siihen suuntaan, että ne kannustavat johtoa pitkäjänteisempään ajatteluun.

-Eräissä yrityksissä on jo käytössä malli, jossa optioetu ei laukea pelkästään kurssikehityksen perusteella, vaan lisäksi edellytetään esimerkiksi tiettyä tuloksen kasvua, tiettyjä taseasemia ja niin edelleen. Silloin kyseessä ei tosin ole enää ihan normaali optiojärjestelmä vaan palkanmaksajana on yritys, hän huomauttaa.
Leppiniemi uskoo, että myös Suomessa suuren yleisön ja julkisen sanan puolelta saattaa tulla paineita optiojärjestelmien tarkistamiseen tai niistä luopumiseen. Yrityselämän sisäiset paineet vaikuttavat kuitenkin toiseen suuntaan. Optioiden yleistyminen on johtanut siihen, että monen yrityksen on käytännössä lähes pakko käyttää niitä, jos haluaa houkutella pätevintä työvoimaa. Toisaalta esimerkiksi Ruotsissa optioita ei juuri käytetä, koska tiukka verotus nielee niiden tuotot.

Rangaistusten tiukentamisen ohella Leppiniemi pitää hyvänä konstina väärinkäytösten kitkemiseen presidentti Bushin esitystä, jonka mukaan johtajilta pitäisi jälkikäteen periä takaisin kannustusjärjestelmän tuottamat lisätulot, jos ilmenee, että tuloksia on vääristelty.

(MTV3-STT)