Greenpeacen mielipiteillä vankka asema Saksassa

Suomalaista metsäteollisuutta vastaan kampanjoivalla Greenpeacellä on saksalaisten varaukseton luottamus. Siksi esimerkiksi järjestön rahoitusperusteiden horjuttaminen on vaikeaa.

Ikimetsän tuhoajilla on Saksan Greenpeacen mielestä ollut suomalaisittain tuttu nimi jo ainakin 1990-luvun lopulta lähtien. Suomalaisen metsäteollisuuden kannalta ongelmallista on, että Greenpeacen mielipiteellä on Saksassa merkitystä.

Greenpeacen asema Saksassa on horjumaton, vakuuttaa myös dosentti Franz Kohout Münchenin yliopistosta

- Saksalaiset ovat Greenpeacen ahkerimpia lahjoittajia. Minä en näe, että mikään muu kansalaisjärjestö voisi päästä edes lähelle Greenpeacen saamaa luottamusta.

Greenpeace vastustaa esimerkiksi geeniruokaa usein huterin perustein, mutta saa silti yksityisilta saksalaisilta 30 miljoonaa vuodessa kampanjoihinsa.

- Kyllä Suomen metsäteollisuuden pitäisi ymmärtää, mistä Greenpeacen operaatiossa oikein on kysymys. Greenpeace tarvitsee ensinnäkin vastustajan ja toiseksi se tarvitsee kuvia. Jos suomalaiset huolehtivat molemmista, saa Greenpeace asioihinsa todella vauhtia, Kohout sanoo.

Saksan geenimaissin viljelijät ovat uskaltaneet uhmata yleistä mielipidettä ja vaatia, ettei Greenpeacea voi sen rajujen operaatioiden vuoksi vapauttaa yhteisöverosta.

Maanviljelijöiden kantaa valottaa ministerineuvos Jakob Opperer Baijerin maatalousministeriöstä:

- Jos kampanjat ovat tällaisia, pitää kysyä, voiko kyseisellä järjestöllä enää olla yleishyödyllisen järjestön asemaa.

Suomalaista paperia ostavat Saksan lehtitalot joutuvatkin metsäkiistassa kuuntelemaan herkällä korvalla nimenomaan ympäristöjärjestöä.

Useimmille saksalaisille metsä tarkoittaa suurempaa tai pienempää puistoaluetta kotikaupungin laitamilla. Juuri siksi ikimetsien väärinkäyttö, tapahtuu se sitten Suomessa tai Brasiliassa, on saksalaisille arka asia.

(MTV3-STT)

(Kauppalehden Talousuutiset 15.11.2005)

Lue myös:

    Uusimmat