Globalisaatioryhmä tarjoaa Tanskan reseptiä työmarkkinoille

Ns. Tanskan malli tarkoittaisi irtisanomissuojan heikentämistä mutta työttömyysturvan vahvistamista.

Globalisaation pyörteissä selviytyminen edellyttää irtisanomissuojan heikentämistä ja palkkojen määräämistä entistä enemmän yritystasolla.

Tätä mieltä on Talousneuvoston sihteeristön globalisaatiotyöryhmä, joka luovutti toisen osan selvityksestään Suomen vastaus globalisaation haasteisiin pääministeri Matti Vanhaselle.

Raportissa arvioidaan, että globalisaation vaikutusten vuoksi on yhä vaikeampaa ylläpitää palkkarakenteita, jotka eivät kohtuullisesti heijasta työn tuottavuutta. Työryhmän mukaan tämä ja kannustavan palkkauksen merkityksen kasvu edellyttävät paikallisen sopimisen lisäämistä.

Työryhmä olisi myös valmis kehittämään työmarkkinoita niin sanotun Tanskan mallin suuntaan. Tämä tarkoittaisi irtisanomissuojan heikentämistä mutta työttömyysturvan vahvistamista.

Alivaltiosihteeri Vesa Vihriälän johdolla valmistellussa raportissa tarjotaan yhtenä vaihtoehtona nuoriin työntekijöihin sovellettavaa mallia, jossa heikennettyä työsuhdeturvaa tasapainotettaisiin tehostetuilla koulutus- ja työllistämistoimilla ja korotetulla työttömyysturvalla.

Tätä perustellaan sillä, että työnantaja joutuu ottamaan riskin palkatessaan työntekijän, jolla on vain vähän työkokemusta. Myös nuorten pitkäaikaistyöttömyyden riski on suurempi ongelma kuin vanhempien työntekijöiden.

Tanskan malli:

Pääministeri Vanhanen suhtautui tanskalaisiin tuulahduksiin suopeasti. Tanskassa joustavuus ja turva on hänen mielestään onnistuttu yhdistämään työllisyyttä tukevalla tavalla.

- Tanskassa työttömyysturva voi olla parhaimmillaan yli 80 prosenttia viimeisen työsuhteen palkkatasosta ja työvoimapolitiikka on aktiivista. Epäilemättä Tanskan malli omat ominaispiirteemme huomioiden voi olla avain kohti entistä parempaa työllisyyttä myös Suomessa. Voimassa olevan muutosturvan kehittäminen on tässä hyvä vaihtoehto, pääministeri katsoi.

Koulutukseen remontti

Koulutuspuolelle työryhmä tarjoaa muun muassa yliopistojärjestelmän tehostamista. Lukukausimaksujakaan ei ole syytä pitää tabuna, kunhan esimerkiksi voucher-järjestelmällä huolehditaan siitä, että opiskelijoilla on kotitaustastaan riippumatta mahdollisuudet kaiken tasoiseen opiskeluun.

Raportissa kyseenalaistetaan myös yleissivistävän koulutuksen kyky painottaa riittävästi sosiaalisia vuorovaikutustaitoja, matemaattista päättelykykyä ja oppimisosaamista. Sekava aikuiskoulutusjärjestelmä pitäisi remontoida ja huippuosaajia haalia niin kotimaasta kuin ulkomailtakin.

Energiapuolella työryhmän mielestä on tunnustettava, ettei Suomi voi enää jatkossa perustaa teollisuuden kilpailukykyä halpaan energiaan. Sen sijaan bioenergian kehittämisessä on mahdollisuutensa, kunhan tuottajia ja kuluttajia ei sidota nopeasti vanhenevaan tehottomaan teknologiaan.

SAK: Globalisaatioselvityksessä vanhoja työnantajien esityksiä

SAK:n puheenjohtaja Lauri Ihalainen arvostelee tuoreen globalisaatioraportin eksyneen harhapoluille, kun selvitykseen on kirjattu vanhoja työnantajien esityksiä.

- Suomen selviytymisen isot asiat ovat ihan muualla kuin irtisanomisturvassa tai työttömyysturvan tasossa, Ihalainen sanoi.

Lauri Ihalainen

Elinkeinoelämän keskusliitto puolestaan pitää selvitystä monipuolisena ja poikkeuksellisen rohkeana kokonaisuutena. Toimitusjohtaja Leif Fagernäs kuvaa raporttia tervetulleeksi avaukseksi vaalikeskusteluun ja toivoo sen kuluvan myös kaikkien kansanedustajaehdokkaiden käsissä.

- Toivottavasti ehdotuksia ei ammuta yksitellen ja suin päin alas, vaan keskustelua käydään tämän ansiokkaan raportin kokonaisuudesta, Fagernäs sanoo tiedotteessaan.

EK:n mukaan vaarana on, että hyvässä taloustilanteessa tuudittaudutaan siihen, että kaikki tarpeelliset uudistukset on jo tehty.

Ihalainen puolestaan neuvoo, että epävarmuuden ja turvattomuuden lisääntyminen ei lisää tuottavuutta tai työllisyyttä. Ns. Tanskan mallin kopioinnin sijaan olisi edelleen kehitettävä Suomen omaa mallia, joka tukisi ihmisten siirtymistä työstä ja ammatista toiseen.

Ihalaisen mukaan Suomen irtisanomisturva ei edes ole kovin paljon parempi kuin Tanskassa.

- Suurin muutos tapahtuisi siinä, että meidän pitäisi työttömyysturvan tasoa nostaa ja panna kaksi kertaa suurempia panoksia aktiiviseen työvoimapolitiikkaan, mikä olisi iso budjettipoliittinen kysymys.

Myös STTK ja Akava torjuvat irtisanomissuojan heikentämisen.

Kaikki palkansaajajärjestöt pitävät hyvänä, että raportissa on kiinnitetty huomiota koulutuksen tärkeyteen. SAK ja STTK varoittavat puuttumasta työeläkejärjestelmään.

(MTV3-STT)

Lue aiheesta lisää MTV3:n politiikan toimittaja Timo Haapalan blogista:

Lue myös:

    Uusimmat