Globalisaatioraportille ruusuja ja risuja

Anne Brunilan työryhmän Pääministeri Matti Vanhaselle aamupäivällä luovuttama globalisaatioraportti on herättänyt närkästystä heti tuoreeltaan. Palkansaajakeskusjärjestöistä SAK ja STTK arvostelivat työryhmää työnantajien näkemyksiä suosivan raportin julkistamisesta herkkään aikaan. Raportissa suositetaan muun muassa poikkeamista paikallisella tasolla alan työehtosopimuksista irtisanomisten tai lomautusten välttämiseksi.

SAK:n johtaja Pertti Parmanne piti pöyristyttävänä ajatusta, ettei työnantajan tarvitsisi noudattaa työehtosopimusta, jos hän uhkaa irtisanomisella tai lomautuksella. Brunila kiisti raportin luovutustilaisuudessa, että tarkoituksena olisi millään tavoin vaikuttaa tuloneuvotteluihin. Hän torjui myös julkisuudessa olleet tiedot raportin riitaisuudesta.

Ryhmä vaati myös sopimista paikallisella tasolla tuottavuuteen tai tulokseen perustuvista palkan eristä. Ryhmän mielestä paikallisen sopimisen mahdollisuus on ulotettava kaikkiin yrityksiin. Ehdotukset eivät työryhmän mukaan kuitenkaan merkitsisi yleissitovuudesta luopumista.

Vanhanen: Tuumasta toimeen

Vanhasen mukaan Brunilan ryhmän globalisaatioraportin esitysten toimeenpanossa ei aiota viivytellä. Nopeita toimia hän lupasi muun muassa tutkimus- ja tuotekehitysrahoituksessa.

Osa esityksistä vaatii pääministerin mukaan kuitenkin pidempää valmistelua ja laajempaa yhteiskunnallista keskustelua. Ne ehtivät päätöksentekovaiheeseen pikemminkin seuraavan kuin tämän hallituksen aikana. Tällainen on esimerkiksi esitys muutamasta kansainväliselle huipputasolle yltävästä osaamiskeskittymästä.

Pääministerin mielestä keskustelua Suomen menestymisestä ei pidä yrittää kutistaa vain muutamiin kiisteltyihin verokysymyksiin tai uskomuksiin siitä, että ongelmat ratkeaisivat joillain mystisillä "rakennemuutoksilla".

Verot alas joka tasolla

Brunilan ryhmä esittää esittää työn verotuksen alentamista kaikilla tulotasoilla verokiilan supistamiseksi ja kannustavuuden parantamiseksi. Ylimpiä marginaaliveroasteita olisi alennettava niin, että palkkatuloa verotettaisiin korkeimmillaan 50 prosenttia.

Perhevapaista aiheutuvat kustannukset tulisi työryhmän mielestä jakaa tasan kaikkien työnantajien kesken. Uusia ja kasvavia ulkomaisia yrityksiä pitäisi houkutella lisää maahamme. Tavoite on vaativa, sillä Suomeen suuntautuneet ulkomaiset investoinnit ovat jääneet selvästi alle Euroopan unionin keskiarvon ja ne ovat olleet pääasiassa yritysostoja eivätkä uusia tuotantolaitoksia.

Vanhanen tunnusti, että vaikka Suomi on menestynyt kilpailukykymittauksissa ja on saanut jopa "kiusallisen paljon" mainetta jonkinlaisena mallimaana, ulkomaisten investointien vyörynä se ei ole näkynyt. Ulkomaisia osaajia Suomeen voitaisiin houkutella helpottamalla työlupien saamista ja muuttamalla ulkomaisten avainhenkilöiden verotus pysyvästi tuloveroa keveämpään lähdeveroon perustuvaksi. Valtion omaisuudesta rahaa tutkimukseen

Raportti esittää tutkimus- ja tuotekehittelyrahoituksen lisäämistä 7 prosentilla vuodessa. Lisärahaa tarvittaisiin 25 miljoonaa euroa vuodessa, jotta Suomen tutkimus- ja tuotekehittelypanostus voitaisiin nostaa 4 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Lisärahat otettaisiin valtion omaisuuden myyntituloista, raportin laatinut ohjausryhmä ehdottaa.

Innovaatioiden tukemisessa julkisen rahoituksen painopistettä tulisi siirtää käynnistys- ja alkuvaiheen yrityksiin, jotka tarvitsisivat kolmen vuoden aikana 150 miljoonaa euroa lisärahoitusta. Tuottavuuden kasvun lisääminen on raportin mukaan talouspolitiikan tärkeimpiä tehtäviä. Siihen ajaa myös väestön ikääntyminen. Suomen kilpailukyvyn kohentamiseksi nimenomaan palveluissa olisi saavutettava merkittävää tehostumista.

Peruskouluverkko harvemmaksi

Työryhmä vaatii muutaman kansainvälisen huipputason osaamiskeskittymän perustamista Suomeen. Nykyisen tasoisella korkeakoulutuksella pudotaan ryhmän mielestä kansainvälisen kilpailun kyydistä. Huipputason osaamiskeskittymät luotaisiin työryhmän mukaan ohjaamalla selvästi nykyistä suurempi osa yliopistojen ja korkeakoulujen perusrahoituksesta kilpaillusti. Peruskoulutuksen puolella työryhmä esittää peruskouluverkon harventamista edelleen ikäluokkien pienenemisen ja muuttoliikkeen vuoksi. Näin saataisiin työryhmän mielestä lisää resursseja opetuksen sisällön ja opettajien työolosuhteiden kehittämiseen.

Koulujen lakkautustarve kohdistuu erityisesti kaupunkeihin ja suurehkoihin taajamiin. Työryhmä tekisi myös peruskoulun kymppiluokasta pakollisen nuorille, jotka eivät ole peruskoulun jälkeen hakeneet tai päässeet lukioon tai ammatilliseen koulutukseen.

EK kehuu, Yrittäjät varovaisia

Elinkeinoelämän keskusliitto EK kehuu globalisaatioryhmän analyysia ja ehdotuksia osuviksi. Sekä hallituksen ja eduskunnan että työmarkkinajärjestöjen olisi jo lähikuukausina kyettävä päätöksiin, joilla globalisaatiostrategiaa toteutetaan. Muutosten perussuunnan pitäisi olla nyt kaikille selvä, vaikka yksityiskohdista voi yhä olla erilaisia näkemyksiä, EK toteaa kannanotossaan.

Työmarkkinoilla globalisaatiotyöryhmän esitysten tulisi näkyä jo tulevassa ratkaisussa, vaikka koko muutosajattelun läpivienti ottaa aikansa. Keskeisen vastuun toteutuksesta kantavat työmarkkinaosapuolet ratkaisujen muodosta riippumatta, EK katsoo. Myöskään huippuosaamista, koulutusjärjestelmän laatua ja kannustavuutta sekä innovaatiopolitiikkaa koskevien ehdotusten toteuttamisessa ei pidä viivytellä, vaan ehdotusten tulee näkyä jo valtion ensi vuoden talousarviossa. Sama koskee työlupakäytännön helpottamista, palvelujen kansainvälistymisen edistämistä sekä kommunikaatioyhteyksiä ja logistiikan parantamista.

Pettymyksenä EK pitää sitä, että ehdotukset yrittäjyyden kannusteiden parantamisesta mm. verotuksen avulla jäivät vähäisiksi.

Suomen yrittäjät SY pitää työmarkkinoiden uudistamiseksi esitettyjä keinoja oikean suuntaisina, mutta moittii niitä varovaisiksi. Työmarkkinajärjestöjen lisäksi myös valtiovallalla on vastuunsa sopimusjärjestelmän kehittämisestä. Järjestö myös arvostelee johtopäätöstä, jonka mukaan työsuhdeturvan muuttamiselle ei ole perusteita nykytilanteessa.

-Tältä osin on syytä tutkia tarkasti varsinkin Tanskassa vallitsevaa järjestelmää, jossa työttömäksi jäämisen jälkeen työllistytään yleensä nopeasti uuteen työhön. SY arvioi, että työeläkemaksujen siirto työntekijän vastattavaksi paitsi selkeyttäisi eläkejärjestelmän rahoitusta myös vähentäisi varmuudella välillisten työnantajamaksujen vaikutuksia työllisyyteen.

(MTV3-STT)

(Talousuutiset 09.11.2004)