Geeniruoat mittauksiin

Elintarvikeviranomaiset ovat jälkijunassa aloittamassa ruoan geenimuunneltujen ainesosien pitoisuuden pistokokeita. Käytännössä testeillä on tarkoitus varmistaa se, että kuluttajan oikeus tietää ruoan ainesosista toteutuu.

Maissia ja soijaa sisältävistä elintarvikkeista analysoidaan geenimuunneltujen ainesosien määrää.

-Elintarvikevalvonnan kannalta pitoisuusmittauksissa on kyse maahantuojien ja valmistajien pakkausmerkintöjen koettelusta. Aiemmin olemme testanneet vain sitä, sisältävätkö elintarvikkeet geenimuunneltuja ainesosia vai ei, sanoo Tullilaboratorion kemisti Anna-Riitta Savolainen.

Pitoisuusmittauksiin elintarvikeviranomaisia velvoittaa huhtikuussa voimaan tullut asetus, jonka mukaan yli prosentin geenimuunneltua materiaalia sisältävät elintarvikkeet on varustettava "geneettisesti muunneltu" -pakkausmerkinnällä. Merkinnän pakollisuutta perusteltiin EU-maissa kuluttajan oikeudella valita, paneeko suuhunsa perimältään muunneltua ruokaa vai ei.

Esitesteissä puhtaita papereita

Määrällisen analyysin ja pakkausmerkintöjen valvonnan tekee mahdolliseksi Tullilaboratorioon hankittu uusi PCR-laite (Polymetric Chain Reaction). DNA:n monistamisen mahdollistava laite on ollut laboratorion sisäänajettavana elokuusta.

Elo-syyskuun aikana laitteella on tutkittu geenimuuntelupitoisuudet noin 20 elintarvikkeesta tai raaka-aine-erästä. Puhtaat paperit esitesteissä saivat mm. yksi maissisäilyke sekä jokunen jauhoseos, tofuvalmiste ja mausteseos.

-Yksikään 20 näytteestä ei osoittautunut säädösten vastaiseksi. Tutkitut määrät ovat kuitenkin vielä niin pienet, että en käy liputtamaan pakkausmerkintöjen paikkansapitävyyden tai -pitämättömyyden puolesta, Savolainen jatkaa. Varsinaisia valvontatestejä aiotaan tehdä markkinatiedon perusteella yleisimmistä käytössä olevista päivittäiselintarvikkeista.

Tulli valitsee maahantuontieristä testattavat satunnaisesti. Lisäksi Elintarvikevirasto ja kunnalliset elintarvikevalvojat voivat lähettää Tullilaboratorioon tutkittaviksi kotimarkkinatuotteita kauppojen hyllyiltä.

-Jotain kohdentamista tullaan tekemään myös tullin luotettaviksi ja epäluotettaviksi tuntemien yritysten suhteen. Asia on kuitenkin vielä niin alkuvaiheessa, että edes ensi vuodeksi pistokokeille ei ole määritelty varsinaisia määrällisiä tavoitteita tai valvontasuunnitelmaa, kertoo valvontaa ohjaavan Elintarvikeviraston erikoistutkija Leena Mannonen.

Yrityksillä on tietoa

Toistaiseksi yhdestäkään Suomessa kaupan hyllyllä olevasta päivittäiselintarvikkeesta ei löydy "geenitekniikalla muutettu" -merkintää. Silti Tullilaboratorion aiemmissa testeissä on vuositasolla todettu noin kolmanneksessa 70 tutkitusta maissi- ja soijaelintarvikkeesta olevan geenimuunneltua materiaalia.

-Yli prosentin rajan ylittymisen mittauksessa olemme siinä mielessä jälkijunassa, että velvoite valvoa astui voimaan jo huhtikuussa. Valvonnassa on jouduttu keskittymään asiakirjavalvontaan, eli jos geenimuunneltua materiaalia on todettu kyllä/ei-testeissä, tuotteen maahantuojalta tai valmistajalta on vaadittu analyysitodistus käytetyn raaka-aineen laadusta, jatkaa Elintarvikeviraston Mannonen.

Säädöksen mukaan elintarvikkeen valmistajalla ja maahantuojalla on käytännössä vastuu tuotteestaan, mutta selkoa käytettyjen raaka-aineiden laadusta heillä ei aina ole. Elintarvikeviraston alkuvuonna tekemän kartoituksen mukaan 50 prosenttia maahantuojista ja valmistajista pystyi esittämään analyysitodistuksen siitä, että käytetty maissi tai soija ei ollut geenimuunneltua tai että geenimuunnellun materiaalin osuus ei ylittänyt prosenttia. Lopuilla puolella tuotteen merkinnättä jättäminen perustui mutu-tuntumaan.

(MTV3-STT)