Geenimuunnelluista kasviksista uusi direktiivi

Geenitekniikalla muutetut kasvit olivat yksi EU:n ympäristöministerikokouksen kuumista aiheista. Moni maa on vaatinut koko asian jättämistä lepäämään ja vastustanut uusien geenitekniikalla muunneltujen kasvien pääsyä markkinoille. Käytännössä tällaista tuumaustaukoa onkin jo pidetty, sillä vuoteen EU ei ole hyväksynyt yhtään uutta tuotetta markkinoille. EU:n ympäristöministeri Ritt Bjerregaardin mukaan hänellä on kymmenkunta tuotetta markkinoille pääsyä odottamassa. Mukana on geneettisesti muunneltu maissi, tomaatti, peruna, rypsi. Ympäristöministereiden huoli geenimuunnelluista tuotteista on kasvanut. Siksi he päättivät, ettei yhtään uutta geenimuunnosta päästetä markkinoille ennen kuin uusi, asiaa säätelevä direktiivi astuu voimaan.

Uusi direktiivi tulossa

Samalla ministerit hyväksyivät uutta direktiiviä koskevan ehdotuksen, joka tiukentaa tuntuvasti nykyistä käytäntöä. Uuden direktiiviehdotuksen mukaan kaikissa tuotteissa, jonka organismeja on geenitekniikalla muunnettu, on oltava selvä merkintä "sisältää geenitekniikalla muunnettuja organismeja". Lisäksi direktiivi edellyttää tiettyä kynnysarvoa, joka rajaa, mikä tuote on geenimuunnettu ja mikä ei.

Uusi direktiivi mahdollistaa siis uusien geenimuunnettujen tuotteiden markkinoille pääsyn, mutta seula on entistä tiukempi. Ympäristöministeri Satu Hassin mukaan ympäristöministerit edellyttävät, että tiukka markkinoillepääsyseula ulotetaan koskemaan myös muiden lakien alaisia geenimuunnoksia.

Jätteenpolttodirektiivi läpi

Uuden jätteenpolttodirektiivin mukaan jätteen polttoon vaaditaan lupa. Lisäksi direktiivi määrää miten jätettä vastaanotetaan ja miten syntyvän käsittelyjäännöksen jätehuolto hoidetaan. Direktiivi asettaa myös rajat jätteenpolttolaitoksista ja rinnakkaispolttolaitoksista lähteville päästöille. Säännöksen mukaan kaikissa jätteenpolttolaitoksissa pitää olla automaattinen järjestelmä, joka pysäyttää jätteen syötön, jos poltto-olosuhteille asetettavat vaatimukset eivät toteudu. Direktiivissä on lisäksi vaatimuksia jätteenpolttolaitoksen valvonnasta ja seurannasta.

Kierrätyksen ja biojätteen erilliskeräyksen takia Suomessa syntyy ympäristöministeriön mukaan vähän polttoon kelpaavaa yhdyskuntajätettä. Ylijohtaja Pekka Jalkasen mukaan noin kymmenesosa jätteestä on palamiskelpoista. Sekajätettä Suomessa ei polteta. Teollisuuden ja lämpölaitosten yhteydessä, ns. rinnakkaispolttona Suomessa poltetaan teollisuusjätteitä ja pienehköjä määriä yhdyskuntajätteitä. Lisäksi sementtiuuneissa poltetaan jonkin verran erilliskerättyä jätettä kuten kierrätyskelvottomia autonrenkaita. Suomeen uudella direktiivillä ei ole suurta vaikutusta. Jos suomalaiset varmistavat sen, että jätteen laatu on hyvää, he voivat saada helpotusta päästöjen tarkkailuun, mikä direktiivin myötä tiukkenee.