Suomalaiset seiväshyppääjät kurkottavat korkealle. Perinnelajissa alkaa puhaltaa itäinen puhuri, kun Suomen urheiluliitto SUL pääsee hyödyntämään seiväslegenda Rodion Gataullinin valmennustietoa.
Gataullin, 40, seipään kaksinkertainen Euroopan mestari ja kuuden metrin ylittäjä, konsultoi virallisesti ensi vuoden alusta suomalaisia seiväshyppääjiä. Vaikka työsuhde ei ole kokopäiväinen, venäläisen rautaisesta lajitiedosta riittää yllin kyllin ammennettavaa Gataullinin kuukausittaisilla Suomen-matkoilla. Hän viihtyi jo hyppyuransa aikana harjoitusreissuilla Suomessa.
- Olen tehnyt tuttavuutta useammankin suomalaisen seivässukupolven kanssa. Hyppäsin samoihin aikoihin Asko ja Petri Peltoniemen sekä hieman heidän jälkeensä tulleen Jani Lehtosen kanssa. Jätettyäni hyppäämisen olen seurannut esimerkiksi Mikko Latvalan kehitystä.
- Suomalaiset seiväshyppääjät ovat parempia fyysisesti kuin teknisesti. Olin itsekin atleettinen hyppääjä, joten askaroin samojen ongelmien kanssa kuin suomalaiset seiväsvalmentajat, Gataullin kertoi.
Hän on toiminut lajivalmentajana Venäjän seiväsmaajoukkueessa pari vuotta, ja työ jatkuu. Gataullinin neuvoilla mm. Tatjana Polnova on hypännyt parhaimmillaan 478, millä hän on naisten kaikkien aikojen maailmantilastossa viidentenä.
Tashkentissa syntynyt Gataullin hyppäsi parhaimmillaan kuusi metriä mm. Helsingin EM-kisoissa 1994. Hallissa mies ylitti 602 jo vuonna 1989. Tulokset ovat vaikuttavia, sillä kuusi metriä on ylittänyt tähän päivään mennessä vain 11 hyppääjää.
Valmentaminen sukuvikana
Gataullin on ehdottomasti nimekkäin SUL:n torstaina esittelemästä ulkomaalaisesta valmennuskolmikosta. Pika-aitojen lajivalmentajana aloittavan venäläisen Anatoli Mihailovin, 42, menestyksen hetket juoksijana osuivat juniorivuosiin.
- Aidoin 19-vuotiaana 14,13 ja olin Neuvostoliitossa ikäisissäni 2-3 parhaan joukossa. Valmentamista aloin harjoitella parikymppisenä yliopistoaikoinani, Mihailov muisteli.
Hänen isänsä Anatoli Mihailov vanhempi aitoi 110 metrin aitojen olympiapronssia Tokiossa 1964. Myös hän on kunnostautunut valmentajana, samoin Mihailov nuoremman puoliso.
- Kun lisäkseni isäni ja vaimoni valmentaa, muodostamme yhdessä eräänlaisen prikaatin, Mihailov jr. lohkaisi "sukuviastaan".
Hän on aiemmin toiminut valmentajana Pietarin urheiluakatemiassa ja on vieraillut viimeksi kuluneiden 15 vuoden aikana mm. kouluttajana Jämsänkosken pika- ja aitajuoksukarnevaaleilla.
Suomalaishyppääjät tarvitsevat rentoutta
SUL:n valmennuksen ulkomaalaisketjun täydentää virolainen Jaan Pelmas. Hän on työskennellyt Suomessa useammankin rupeaman. Pelmas, 58, toimi 1990-luvun alussa Joensuussa liikunnanopettajana. Vuodet 1996-2000 hän oli SUL:n palveluksessa kolmiloikan lajivalmentajana.
Myös Viron maajoukkueen lajivalmentajana kokemustaan kartuttanut Pelmas korostaa rentouden merkitystä hyppylajeissa.
- Esimerkiksi Johan Meriluoto on mielestäni fyysisesti niin hyvässä kunnossa, että hänen olisi kesäkauden aikana pitänyt ylittää kilpailusta toiseen 17 metriä. Häneltä puuttuu kuitenkin rentoutta.
- Suomalaiset hyppääjät ovat harjoittelussaan jopa ahkerampia kuin venäläiset. Venäjällä lajivalmennuksessa kiinnitetään enemmän huomiota elastisuuteen. Nämä kaksi hyppykulttuuria yhdistämällä voidaan saavuttaa hyviä tuloksia, Pelmas uskoi.
(MTV3-STT)