G8-kokouksen ympäristötavoitteille ristiriitainen vastaanotto

Tärkeimpien teollisuusmaiden G8-ryhmä lupasi tänään ottaa tavoitteekseen maapallon kasvihuonekaasupäästöjen puolittamisen vuoteen 2050 mennessä.

Kokouksen varovaisesti muotoillussa julkilausumassa todetaan, että pitkän tähtäimen tavoitteen lisäksi tarvitaan myös välitavoitteita. Välitavoitteista ei kuitenkaan ole sovittu mitään sen tarkempaa.

Maat totesivat myös, että jokainen maa saa asettaa itse omat päästörajoitustavoitteensa, jotta voidaan ottaa huomioon eniten ja vähiten kehittyneiden maiden väliset erot.

Liian vähän liian myöhään

Kansalaisjärjestöjen mielestä tavoite on liian pieni ja liian kaukana.

- Jäätiköt sulavat ja G8 vain lykkää toimimista. Jos tämä lasketaan edistysaskeleeksi, emme ikinä estä ilmastokaaosta ajoissa, sanoi ympäristöasiantuntija Daniel Mittler Greenpeacesta.

- G8-maat matelevat eteenpäin aikana, jona tarvittaisiin jättimäisiä loikkauksia, sanoi puolestaan Peter Grant kristitystä kehitysapujärjestöstä Tearfundista.

Oxfam International -järjestö kutsui päätöstä viivytystaktiikaksi ja sanoi sen pahentavan maapallon miljoonien köyhien ahdinkoa.

- Jos tavoitteeksi otetaan "50 50:een mennessä", saadaan myös 50 prosentin todennäköisyys, että maapallo sulaa, järjestö pelotteli.

Tyytymättömyytensä G8-maiden tavoitteeseen ovat ilmaisseet myös viiden kehittyvän maan ryhmä, joka on useina vuosina kutsuttu vieraiksi G8-kokouksiin. Ryhmään kuuluvat Brasilia, Etelä-Afrikka, Intia, Kiina ja Meksiko.

Näiden maiden mielestä rikkaiden G8-maiden pitäisi asettaa huomattavasti kunnianhimoisempi tavoite: päästöjä olisi vähennettävä vähintään 25-40 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä ja 80-95 prosenttia vuoteen 2050 mennessä.

Suomalaisasiantuntija positiivinen

Kansainvälisiä järjestöjä positiivisemmin G8-maiden julistukseen suhtautuu vihreiden kansanedustaja Oras Tynkkynen.

- Se, että Yhdysvallat ylipäänsä sitoutuu tällaiseen tavoitteeseen on arvokas signaali, valtioneuvoston ilmastopoliittinen asiantuntija Tynkkynen huomauttaa.

Yhdysvallat tunnetaan vastahankaisena ilmastonsuojelijana. Se on ainoa merkittävä teollisuusmaa, joka ei ole mukana Kioton ilmastosopimuksessa.

- G8-kokouksia tulkitaan usein peruspessimistisesti ja sanotaan, että taaskaan ei ole saatu riittävästi aikaan. Haluaisin kääntää näkökulman niin päin, että hirveän paljon edistystä on tapahtunut lyhyessä ajassa, Tynkkynen miettii.

- Kansainvälisessä ilmastopolitiikassa on kahdessa viime vuodessa tapahtunut merkittävä käänne. Poliittista tahtoa edetä ilmastonmuutoksen torjumisessa on nyt ihan toisessa määrin kuin kaksi vuotta sitten.

Tynkkynenkin pitää kuitenkin huolestuttavana sitä, ettei G8 sopinut päästörajoituksista lyhyen aikavälin tai edes keskivälin tavoitteita.

- Siinä näkyvät G8-maiden sisäiset ristiriidat. EU-maat ovat koko ajan vaatineet tiukempia kannanottoja, kun taas Yhdysvallat on ollut vastahankaan.

(MTV3-STT-AFP-DPA-Reuters)