Finlandia-talon julkisivuremontti valmis

Häntä avustivat marmoriasentaja Marko Turunen, Finlandia-talon johtaja Auni Palo ja Työyhteenliittymä A.W. Liljeberg-NCC Puolimatka Oy:n toimitusjohtaja Eero Pekuri. -Tämä on se päivä, jota olemme kauan odottaneet, Siitonen sanoi työn päätteeksi.

Vaikka aikataulut pettivät lähes vuodella ja urakoitsijakin ehti kertaalleen vaihtua, valkoinen Carrera-marmori saatiin ajoissa seinään Suomen EU-puheenjohtajuutta ajatellen. Alkuperäisen sopimuksen mukaan julkisivutöiden olisi pitänyt olla valmiina jo viime vuoden heinäkuun lopussa.

Johtaja Auni Palon mukaan talo tulee nyt keskittymään olennaiseen toimintaansa, esimerkiksi konsertteihin ja kokouksiin. Rakennustyöt ovat tällä erää ohi. Talo toimii heinäkuussa alkavan EU-puheenjohtajuuden pääkokouspaikkana ja siellä järjestetään kaikkiaan 33 ministeri- tai virkamiestason kokousta.

Finlandia-talon ulkopuoliset korjaustyöt tulivat maksamaan kaikkiaan noin 41 miljoonaa markkaa. Kustannuksista puolet aiheutui marmorijulkisivun uusimisesta. Kaikkiaan taloon on uponnut kymmenisen vuotta kestäneen korjaus- ja kunnostustyön aikana noin 109 miljoonaa markkaa.

-Taloja on yleisesti pidetty ikuisina. Sitä ne eivät ole. Samalla tavalla kuin autoa käytetään säännöllisesti huollossa, pitäisi kunnostaa myös taloa, muistutti HKR-Rakennuttajan johtaja Olavi Tikka.

Käyristymistä estetään kaikin mahdollisin tavoin

Arkkitehti Alvar Aallon suunnitteleman maamerkin murheenkryyninä on ollut marmorilaattojen käyristyminen. Vika havaittiin 80-luvun alkupuolella. Käyristymä näkyi suurissa levyissä selkeämmin, kun levyjen limitys korosti sitä. Käyristymisen lisäksi kiven sisäisen lujuuden todettiin heikkenevän nopeasti. Todennäköisenä syynä marmorin rapautumiseen kipsiksi on pidetty ilmaston vaihteluita ja Helsingin ilman happamia saasteita.

Vielä viime vuonna talon päällysteestä käytiin kipakkaa keskustelua. Päällystystyössä päädyttiin kuitenkin käyttämään alkuperästä Carreran marmoria. Tällä kertaa laattojen kokoa on pienennetty noin 20 prosenttia. Lisäksi niiden kiinnitystä on pyritty parantamaan niin, että laatat voi tarvittaessa vaihtaa yksitellen. Jokainen laatta lepää omalla perustallaan eivätkä ne nojaa toisiinsa. Tikan mukaan muutoksen uskotaan vähentävän levyjen sisäisiä jännityksiä, jolloin käpristymistäkin tulisi vähemmän.

Finlandia-talon julkisivun käyttäytymistä tutkitaan EU:n rahoittamassa Mara-projektissa. Takuita marmorin kestosta eivät rakennuttajat nytkään voi antaa. -Huolellisella työllä, suunnittelulla ja urakoinnilla olemme lähteneet siitä, että seinä kestää kauemman kuin edellinen, Tikka sanoo.

Vuonna 1971 valmistunutta Finlandia-taloa juhlittiin keskiviikkoillan yleisötapahtumassa myös avoimin ovin. Ohjelmassa oli esimerkiksi musikaalisävelmiä, balettia ja runoja.
(STT)