Finanssikriisi näkyy kunnallisverossa

Veronmaksajain keskusliiton tilastot osoittavat, että tänä vuonna vain Karstula, Vöyri, Kittilä ja Kruunupyy perivät kunnallisveroa saman tuloveroprosentin mukaan kuin 12 vuotta sitten.

Karstulassa prosenttiluku on 18,5 ja Vöyrissä ja Kittilässä 19. Kruunupyyssä kunnallisveroprosentti on 19,5.

Keskisuomalaisen Karstulan kunnanjohtaja Jukka Hiltunen paljastaa kolme salaisuutta siihen, miksi paikkakunnan noin 4400 asukasta on maksanut viimeiset 12 vuotta samansuuruista kunnallisveroprosenttia.

– Ensimmäinen ja varmaan tärkein on se, että meillä on ollut hyvä yhteistyöhenki luottamushenkilöiden ja johtavien viranhaltijoiden välillä. Sieltähän se kunnan tekeminen aika pitkälle nousee. Toinen on se, ettei meillä ole toistaiseksi ollut homeongelmia eikä vastaavia isossa mitassa. Lisäksi saimme vuonna 2000 Keski-Suomen Valon energiayhtiön myyntituloja ja sen jälkeen sijoitukset ovat kehittyneet hyvin. Niiden tuottoa ja pääomaa on voitu sijoittaa jonkin verran erilaisiin maaostoihin. Maaomaisuutta on sitten myyty ja siitä saatu rahaa.

Silti Karstulakaan ei maksa Suomen matalinta kunnallisveroa. Kaikkein matalin vero on tuttuun tapaan Kauniaisissa, missä veroprosentti on kivunnut vain 16,5 prosenttiin.

Korkean veroprosentin taustalla työttömyyttä

Eniten kunnallisveroprosenttiaan ovat korottaneet Hämeenkoski, Sievi ja Puumala, joissa nousua on tullut 3,5 prosenttiyksikköä.

Suomen korkein kunnallisveroprosentti on kuitenkin Pohjois-Pohjanmaalla Siikalatvan kunnassa ja Pohjois-Karjalassa Kiteellä. Kummallakin kunnallisveroprosentti on 21,75.

Kiteellä veroprosenttia nostavat väestön ikääntyminen ja työttömyys. Kaupunki on ollut hiipivän rakennemuutoksen aluetta koko 2000-luvun ajan, kun puutuoteteollisuuden puolelta on hävinnyt 400-500 työpaikkaa. Niiden saaminen takaisin on kovan työn takana.

– Väestö ikääntyy meillä kovalla vauhdilla. Tuloveroprosenttiin vaikuttaa myös se, että meillä on kohtuullisen matala tulotaso ja kun tehdään kunnallisverotulosta ja verosta vähennyksiä, niin ne koettelevat meitä aika paljon. Meillä on myös korkea työttömyys, sanoo Kiteen kaupunginjohtaja Kirsi Hämäläinen.

– Lähivuosien suurimmat haasteemme liittyvät juuri talouden tasapainottamiseen. Siihen kuuluu palvelurakenteiden ja toimintatapojen uudistaminen sekä tuottavuuden ka elinvoiman lisääminen. Suuri haaste on myös vetovoiman lisääminen, jotta saisimme lisää työpaikkoja.

Neljää Manner-Suomen kuntaa lukuun ottamatta kaikissa muissa 316 kunnassa veroprosentti on tänä vuonna korkeampi kuin mitä se oli vuosituhannen vaihteessa.

Veronmaksajien ekonomisti Mikael Kirkko-Jaakkola kertoo, ettei veroprosentti ole laskenut yhdessäkään kunnassa tai kaupungissa 12 vuoden aikana.

– Suoria johtopäätöksiä tästä ei voi vetää. Veroprosentit ovat nousseet joka puolella Suomea niin pienissä kuin suurissa kunnissa.

Yhdistävä tekijä voi olla vallalla oleva finanssikriisi, joka on kiristänyt paljon kuntataloutta, Kirkko-Jaakkola arvioi.

– Toisaalta jotkut kunnat ovat voineet säilyttää prosentin ennallaan. Ehkä ne ovat hoitaneet talouttaan hieman paremmin.