Filippiinien vangit vaativat länsimaiden väliintuloa

Filippiinien panttivangit ovat vedonneet länteen pikaisen ratkaisun saamiseksi jo neljättä viikkoa jatkuneeseen kriisiin. Paikallisen tv-ryhmän haastattelussa tänään panttivangit kertoivat, että he ovat menettäneet uskonsa Filippiinien hallitukseen kriisin ratkaisussa ja he haluavat omien hallitustensa puuttuvan asiaan.

Jolon sissejä

Filippiiniläisen tv-ryhmän tapaamat vangit ovat laihtuneita, nälissään ja henkisesti aivan rikki: etenkin sairaan saksalaisnaisen kunto hiipuu päivä päivältä.

Panttivankeja Jolon saarella pitävät sissit vaativat sairaan saksalaisnaisen vapauttamisesta kahta miljoonaa dollaria, 13,2 miljoonaa markkaa, kertoi Filippiinien ulkoministeri Domingo Siazon tänään.
-Ensin hinta oli miljoona dollaria ja sitten kaksi, mutta olemme pyytäneet sisseiltä kaikkia panttivankeja koskevaa pakettia, sanoi Beijingissä vieraileva Siazon.

Uutistoimisto DPA:n puhelinhaastattelussa Siazon kuitenkin sanoi myöhemmin, että hänen Beijingissä antamaansa lausuntoaan oli tulkittu väärin.

Filippiinit kieltää

-Lunnassummat ovat vielä epäselviä, sanoi Siazon. Myös Filippiinien presidentin Joseph Estradan neuvonantaja Robert Aventajado kiisti puheet kahdesta miljoonasta dollarista.
-Se ei ole totta, hän sanoi uutistoimisto Reutersille. Filippiinien viranomaisten tämänkertaiset ristiriitaiset lausunnot panttivankidraamassa ovat monien tarkkailijoiden mukaan vain tuorein osoitus maan johdon horjuvasta linjasta.
-Vasen käsi ei tiedä mitä oikea tekee. Erittäin tyypillistä Estradan hallitukselle, sanoi filippiiniläinen politiikan tutkija Nelson Navarro. Neuvotteluja sieppaajien kanssa on tarkoitus jatkaa huomenna tai perjantaina, kertoi Estradan neuvonantaja Aventajado Manilassa. Aventajado sanoi myös hallituksen odottavan, että Abu Sayyaf -ryhmän johtajat esittävät yhteisen kirjallisen vaatimusluettelon.

Tilanteen sekavuutta on aiemmin lisännyt, että Abu Sayyafin johtoon kuuluvat henkilöt ovat esittäneet julkisuudessa useitakin erilaisia vaatimuksia.

Rotkirch: Filippiinit sitoutunut välttämään voimakeinoja

Filippiinien presidentti Joseph Estrada ja maan armeija ovat sitoutuneet olemaan käyttämättä voimakeinoja panttivankikriisin ratkaisemiseksi, kertoi Filippiineiltä juuri palannut Suomen erityisedustaja Holger Rotkirch tänään Helsingissä.

-Kun minut lähetettiin, oli huoli, että Filippiinien armeija pyrkisi ratkaisemaan panttivankikriisin voimakeinoin

Filippiinit ei käytä voimakeinoja

, Rotkirch totesi. Kriisin rauhanomaisen ratkaisun puolesta vetosivat Filippiinien viranomaisiin myös mm. Ranska ja Saksa, joiden kansalaisia oli panttivankien joukossa, sekä Filippiineillä vieraillut EU:n ulkopoliittinen edustaja Javier Solana.

-Kaikkien näiden vetoomusten jälkeen on saatu nyt hyvin arvovaltaiset sitoumukset sekä presidentti Estradalta, joka on armeijan ylipäällikkö, että armeijan johdolta, että aseelliseen väliintuloon ei pyritä - paitsi siinä tilanteessa että kaappaajat ryhtyisivät vahingoittamaan tai tappamaan panttivankeja, Rotkirch sanoi.

Filippiinien armeijan sotilaat ovat Rotkirchin saamien tuoreiden tietojen mukaan vetäytyneet seitsemän kilometrin päähän paikasta, jossa panttivangit ovat Jolon saarella Filippiinien eteläosassa. Pelkoa aiemmin tapahtuneiden kahakoiden toistumisesta sieppaajien ja sotilaiden kesken ei Rotkirchin mukaan pitäisi nyt olla.

Panttivankien olot huonontuneet

Rotkirch sanoi matkansa toisena päätarkoituksena olleen panttivankien humanitaarisen tilanteen kohentaminen. Tässä ei pyrkimyksistä huolimatta ole onnistuttu kovin hyvin, Rotkirch sanoi. Panttivankien olot näyttävät tuoreiden tietojen valossa olevan huonommat kuin aiemmin luultiin, Rotkirch totesi. Tilanteen vakavuuden vuoksi Suomi on jälleen vedonnut voimakkaasti Filippiinien hallitukseen, jotta hallitus tekisi kaikkensa humanitaarisen avun perillesaamisen turvaamiseksi. Lisäksi Suomen, Ranskan ja Saksan edustajat vetosivat tänään Genevessä kansainvälisen Punaisen Ristin komitean johtoon pyytäen sitä tekemään voitavansa humanitaarisen avun toimittamiseksi panttivangeille.

Vahasen viesti

Tiedot panttivankien olojen surkeudesta ovat peräisin toimittajilta, jotka ovat päässeet tapaamaan panttivankeja. Toimittajien joukossa oli myös Norjan yleisradion NRK:n toimittaja, joka toi viestejä vangeilta. Yhden viesteistä lähetti toinen suomalaisvanki, Risto Vahanen.

-Vangitsijoittemme puolesta meillä ei ole mitään pelättävää, he ovat olleet ystävällisiä. Mutta ruokapula, lääkepula on ollut melkoinen, Vahasen viestissä todettiin.

-Odotamme hallitustemme painostavan Filippiinejä nopeaan ratkaisuun, yksin Filippiinien hallitus ei tätä poliittista ongelmaa pysty ratkaisemaan. Siihen tarvitaan EU:n ja maittemme kovaa painostusta. -Filippiinit yritti alun perinkin ratkaista aseellisesti tätä ongelmaa. Nyt on kovempien otteitten aika meidän maittemme taholta, todettiin Vahasen välittämässä viestissä. Vahanen kertoi viestissä myös sieppaajien takavarikoineen kaikki elintarvikkeet ja muun avun, jota ulkomaailma on lähettänyt. Näiden avustusten turvin sieppaajat Vahasen mukaan "elävät tällä hetkellä huomattavasti leveämmin kuin me".

Sieppaukset pitkällisiä

Holger Rotkirch muistutti, että aiemmissa sieppauksissa Filippiineillä ei tiettävästi ole kukaan ulkomaalainen

Sissit ovat kuljettaneet panttivankinsa syvälle vuoristoon

menettänyt henkeään. Sieppauksia on Filippiineillä pari kolme vuodessa. Aiempien kokemusten valossa näyttää Rotkirchin mukaan kuitenkin siltä, että tämänkertainenkin sieppaus voi venyä pitkälliseksi. Rotkirch sanoi sieppauksen yhteydessä julkisuudessa esiintyneen monenlaisia tietoja, huhuja ja arvailuja. Asioita on jouduttu tarkistamaan moneen kertaan ennen kuin tietoihin on voitu luottaa.

Filippiinien viranomaiset ovat sanoneet runsaan ulkomaalaisten toimittajien tulon Jolon saarelle vaikeuttaneen ja pitkittäneen sieppauskriisiä. Rotkirch kertoi myös liikkuvan huhuja, että toimittajat olisivat maksaneet haastatteluista panttivankien luona.

-Tämä ehkä myös vaikeuttaa tilannetta. Ristiriitaisista tiedoista huolimatta Roptkirch arvioi neuvottelutilanteen olevan Filippiinien hallituksen käsissä.
-He ovat tottuneet panttivankikriisien ratkaisemiseen. -Mutta tämä tapahtuu heidän ehdoillaan ja heidän kulttuurissaan. Heidän kulttuurinsa eroaa hyvinkin paljon meidän kulttuuristamme. Ainoa mikä muistuttaa Suomea on, että heillä on samanlainen kännykkäkulttuuri kuin meillä. Jokaisella on Nokian kännykkä kädessään, Rotkirch huomautti.

(STT)

Lue myös:

    Uusimmat