Fennovoima jättää ydinvoimalahakemuksen

Ydinvoimayhtiö Fennovoima lupaa, että kilpailu Suomen sähkömarkkinoilla lisääntyy, jos eduskunta hyväksyy yhtiön keskiviikkona jättämän periaatepäätöshakemuksen uuden ydinvoimalan rakentamisesta.

- Jokainen suomalainen hyötyy, perustelee Fennovoiman toimitusjohtaja Tapio Saarenpää hanketta.

Hintojen alentumista Fennovoima ei kuitenkaan uskalla suoraan luvata. Lisääntyvä sähkön tarjonta vähentää kuitenkin paineita nostaa hintoja, Saarenpää muotoilee.

Hintakysymys on tärkeä Fennovoiman osakkaille, joista noin 50 on paikallisia energiayhtiöitä. Valtaosa niistä joutuu ostamaan merkittävän osan myymästään sähköstä pörssistä, jossa suuret sähköntuottajat kuten Fortum kykenevät käytännössä määräämään hintatason.

Jos pienet ja keskisuuret energiayhtiöt saavat sähkönsä omasta ydinvoimalasta, niiden kilpailukyky suuria yhtiöitä vastaan paranee olennaisesti.

Fennovoiman kilpailijoista Teollisuuden Voima TVO jätti oman periaatepäätöshakemuksensa valtioneuvostolle jo viime keväänä. Sen sijaan Fortumin hakemusta odotellaan yhä.

TVO:n ja Fortumin ydinvoimalahankkeet ovat kilpailunäkökulmasta erilaisia kuin Fennovoiman. TVO:n omistajina on tukku teollisuusyrityksiä, joille yhtiö myy kaiken sähkönsä omakustannushintaan. Hinnoitteluvoimaa omaava Fortum myy sähkönsä pörssiin.

Muita Fennovoiman omistajia on joukko muita teollisuusyrityksiä, jotka eivät kuulu TVO:n piiriin. Erityisesti metalliyritykset ovat edustettuina, mutta myös kaupan keskusliikkeet ovat mukana. Ne käyttävät yllättävän paljon sähköä.

Fennovoiman hanketta on vetänyt voimalla yhtiön hallituksen puheenjohtaja Juha Rantanen, joka on Suomen suurimman sähkön käyttäjän Outokummun toimitusjohtaja.

- Sähkön hinta vaikuttaa haluumme investoida Suomeen. Tämä on meille strateginen kysymys, Rantanen sanoo.

Saksalainen energiajätti E.ON omistaa Fennovoimasta kolmanneksen. Sen tehtävänä on Rantasen mukaan tuoda hankkeeseen ydinvoimaosaaminen.

Plussia ja miinuksia

Fennovoima jätti avoimeksi mahdollisen ydinvoimalansa sijaintipaikan. Vaihtoehtoina ovat edelleen Ruotsinpyhtää, Pyhäjoki ja Simo. Ruotsinpyhtään kahdesta vaihtoehdosta valikoitui Gäddsbergsö, sillä ulommalla saaristossa oleva Kampuslandet putosi pois maisemallisista syistä.

Saarenpään mukaan kaikissa vaihtoehdoissa on plussia ja miinuksia. Mitään suuria eroja ei kuitenkaan ole. Hän myöntää vain, että Ruotsinpyhtäällä ydinvoima tunnetaan muita paikkakuntia paremmin läheisen Loviisan ydinvoimalan vuoksi.

Pohjoisten vaihtoehtojen puolesta puhuu puolestaan se, että ydinvoimatuotanto hajautuisi maantieteellisesti, Saarenpää vihjaa.

Poliittisesti Pyhäjoki tai Simo saattaisivat olla mieluisampia keskustajohtoiselle hallitukselle kuin Ruotsinpyhtää. Saarenpää ei kuitenkaan usko, että valtioneuvosto päättäisi sijaintipaikasta, vaan se jäisi yhtiön tehtäväksi.

Periaatepäätöshakemuksen käsittelee valtioneuvosto, joka päättää aikanaan hakemuksen kohtalosta. Jos päätös on Fennovoimalle myönteinen, asia etenee eduskunnan päätettäväksi.

Rantanen toivoo, että eduskunta ehtisi käsitellä hakemuksen jo tänä vuonna ennen kuin edessä ovat vuoden 2011 eduskuntavaalit.

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen (kesk.) kertoi, että hallitus pyrkii antamaan esityksensä ensi vuoden keväällä, ja myös eduskunnan päätös saataisiin tuolloin.

(MTV3-STT)

Lue myös:

    Uusimmat