F1-tallien toiminta varikolla on kuin sotilasorganisaatiossa – Ossi Oikarinen oppi kantapään kautta: "Olen päässyt tallipäällikönkin puhutteluun"

Valtaosa F1-talleissa tapahtuvasta työstä tehdään tehtaiden kätköissä, kaukana tv-lähetyksissä välittyvästä glamourista. Kisaviikonloppuina työ radalla alkaa jo päiväkausia ennen ensimmäisiä harjoituksia.

– Ensimmäisenä paikalle tulevat rekkakuskit, roudarit, jotka tuovat kamat paikalle ja alkavat sisustaa. Laitetaan sermit, lattiat, kaikki. Seuraavina tulevat mekaanikot, jotka alkavat valmistella työpisteitä. Siellä on vaihdelaatikolle, moottorille, hydrauliikalle ja sähkölle omat työpisteensä. Jokaiselle kokonaisuudelle on omat mekaanikkonsa, yksi tai useampia. Sitten tuodaan autot, ja niillekin on omat mekaanikkonsa, Ossi Oikarinen kertaa C Moren Formulasirkus-vodcastin (vaatii C More -tilauksen) toisessa jaksossa kisaviikon kulkua.

LUE MYÖS: Harkitsiko Valtteri Bottas aidosti lopettamista? Toto Wolff otti kantaa suomalaisen F1-kuskin kohauttaneeseen väitteeseen

Oikarinen itse on työskennellyt insinöörinä Arrowsilla, Toyotalla, BMW Sauberilla ja Ferrarilla.

– Euroopan kisoissa ensimmäiset tulevat paikalle maanantaina ja tiistaina. Keskiviikkona tulee isompi porukka, ja torstaina lentävät loput. Me insinöörit tulimme radalle yleensä torstaiaamuna, ja keskiviikkoiltana olimme paikan päällä. Siellä on ollut mekaanikot ja rekkakuskit laittamassa kamoja valmiiksi, ja kun me tulimme, laitoimme loput.

– Kun viikonloppu on ohi, purku tapahtuu nopeasti. Se on muutama tunti, niin kaikki on kasassa. Sen jälkeen insinöörit lähtevät yleensä ensimmäisinä. Eli käänteisessä järjestyksessä mennään.

Pääkisainsinööri päättää

Viime kaudella talleilla sai olla kisapaikalla yhteensä 80 työntekijää, ja heistä enintään 60 sai työskennellä autojen kimpussa. Vastuualueet on tarkasti määritelty.

– Yhden auton ympärillä on kisainsinööri, datainsinööri ja moottori-insinööri. Siinä voi myös olla yksi strategiainsinööri ja sähköpuolelle oma insinööri.

Oikarinen itse aloitti F1-uransa Arrowsilla datainsinöörinä, mutta hän toimi myöhemmin Toyotalla ja BMW Sauberilla myös kisainsinöörinä.

– Kisainsinööri on ryhmänjohtaja, alikersantti. Hänen yläpuolellaan on pääkisainsinööri, joka päättää kahden auton välillä, mitä tehdään. Pääkisainsinöörin tehtävä on jakaa tehtävät kahdelle autolle.

LUE MYÖS: Karmivan kolarin ajanut F1-kuski Romain Grosjean vaihtoi toiseen sarjaan – sai heti vertauskuvaa kuninkuusluokan ongelmiin

Oikarisen ja Ville Myllyrinteen juttuseurana vodcastissa oleva Niki Juusela mainitsee esimerkkinä Mercedeksen James Vowlesin, jonka virallinen titteli on strategiajohtaja.

– Hän sanoo, että te testaatte nämä renkaat, te nämä renkaat, te testaatte tuon siiven, te tuon siiven. Tämän jälkeen kisainsinöörit laativat omaa ohjelmaansa ja alkavat tekemään auton ympärillä sitä hommaa, Oikarinen kertoo.

Isoilla pomoilla isot linjat

Kuljettajien lisäksi näkyvimmin esillä olevat tallipäällikkö ja tekninen johtaja eivät varsinaisesti osallistu kilpailuviikonlopun käytäntöjen toteuttamiseen.

– Jos pitää sanoa, että talli ajattaa tiettyä kuljettajaa esimerkiksi mestaruuteen, tallipäällikkö tekee sellaisia päätöksiä. Tai jos kisastrategiaan liittyen pitää tehdä jokin päätös, tallipäällikkö voi puuttua siihen, mutta ei normaaliin viikonlopun läpiviemiseen tekniseltä puolelta. Yleensä se on pääkisainsinööri, joka sanoo, että näin ja näin tehdään, ja tekninen johtaja voi sanoa siihen väliin jonkun sanan, Oikarinen sanoo.

Tekninen johtaja vastaa tallipäällikön tavoin suuremmista linjoista.

– Hän on se koko teknisen organisaation pomo, joka hoitaa pääasiassa auton suunnittelun ja sen suunnittelutoimiston organisoinnin. He ovat Adrian Neweyn kaltaisia kavereita, jotka ovat mukana kisoissa, kuuntelevat, katselevat ja voivat jossain vaiheessa kommentoida, että ”haluaisimme testata näitä ja näitä asioita, että voimme suunnitella ensi vuoden autoa paremmin”.

– Nämä kaverit eivät puutu siihen, minkälaiset rengaspaineet tai minkälaiset säädöt autoon laitetaan. Heidän tehtävänsä ei ole mennä niin alas siinä hommassa.

Juusela tiivistää F1-tallin hierarkian olevan kuin sotilasorganisaatiossa:

– Sitä enemmän ollaan kädet kurassa, mitä enemmän päästään ruohonjuuritasolle.

Ristiriitoja, vastuuta ja painetta

Kun kaikki toimii, tuloskin on yleensä hyvä. Mutta aina kaikki ei toimi, koska F1:ssä on jatkuvasti päällä äärimmilleen viritetty kilpailutilanne.

– Olen itsekin ollut sellaisessa tilanteessa, että toinen kisainsinööri haluaa tehdä jotain, mikä kampittaa minua, ja minä haluan tehdä jotain, mikä voisi kampittaa sitä toista kaveria kisassa esimerkiksi strategian kohdalla. Totta kai siellä alkaa mennä päät vastakkain, ja se on sitten pääkisainsinöörin homma tehdä päätöksiä, Oikarinen sanoo.

– On kisoja, joissa olen huutanut pää punaisena pääkisainsinöörille ja kertonut mielipiteitäni, jolloin minut on otettu sivuun ja sanottu, että "nyt pata kiinni, tämä on tallin päätös, ja me menemme tähän suuntaan". Kerran olen päässyt tallipäällikönkin puhutteluun.

Valta tuo mukanaan myös vastuuta. Oikarinen oppi F1-vuosinaan tulemaan toimeen siihen liittyvien paineiden kanssa.

– Yli tuhannen ihmisen työpanos oli Toyotalla minun niskassani aika monta kertaa, ja totta kai epäonnistumisia tuli. Silloin olisi voinut ottaa jonotuslappuautomaatin pöydälle ja sanoa, että "ota numero ja istu alas, niin pääset kohta valittamaan, tässä on kymmenen kaveria jonossa ennen sinua".