Ex-rikollinen uhkaa asukkaiden turvallisuudentunnetta – epätoivottujen naapureiden liikkeitä vahditaan aktiivisesti

Erityisesti suurta mediajulkisuutta saaneiden tekojen liittyvät henkilöt voidaan tunnistaa kaukanakin tekopaikasta.

Esimerkiksi käy useista henkirikoksista ja väkivallanteoista vankilassa istunut Michael Maria Penttilä, jonka liikkeistä on viestitty aktiivisesti muun muassa Facebookin paikallisissa ryhmissä. Somehavainnonti on kiihtynyt sen jälkeen, kun häneen kohdistui uusia, oikeudessa perusteettomiksi katsottuja rikosepäilyjä.

Komissario Jarmo Heinonen Helsingin poliisista kertoo, että poliisille tulee jonkin verran yhteydenottoja liittyen tunnettujen rikoksia tehneiden liikkeisiin ihmisten asuinalueilla. Hän kuvaileekin tämän päivän ilmiöksi, että ihmiset saavat tietoa vapautuneista vangeista, jotka liikkuminen huomataan omalla kotialueella.

– Ennen vankilasta vapautuneet ihmiset ovat onnistuneet olemaan täysin kasvottomia, ja esimerkiksi vähän asuinpaikkaa muuttamalla saaneet uuden elämän. Kenttä näyttää tältä osin muuttuneen, Heinonen toteaa.

Voiko vapautuneesta tulla uhri?

Heinonen ei osaa sanoa, pitääkö vapautumis- ja asumistietojen leviäminen sosiaalisessa mediassa hyvä vai huono asia. Hän on aiemmin ollut esimerkiksi huolissaan siitä, etteivät ihmiset tunne toisia yhteisön jäseniä, eivätkä he ole sitä kautta tarvittaessa valppaana mahdollisille rötöstelyille.

Toisaalta vankilasta vapautuneiden oikeudet antavat asiaan toisen näkökulman.

– Virallisen järjestelmän silmissä he ovat tuomionsa kärsineitä, joiden pitäisi saada elää normaalia elämää. Yhteisön silmissä he ovat taas uhkatekijä, josta ollaan huolissaan, Heinonen toteaa.

Pahimmillaan vapautuneesta vangista uhkaa tulla uhri, jos pelko läsnäolosta johtaa muiden asukkaiden vastareaktioon.

Jos pelottaa, ota yhteys poliisiin

Heinonen muistuttaa, etteivät esimerkiksi median kautta tunnetut vankilasta vapautuneet henkilöt ole suinkaan ainoista rikoshistorialtaan värikkäitä henkilöitä, jotka elävät ja liikkuvat ihmisten naapurustoissa. Kaikki eivät ole saaneet samassa määrin julkisuutta, eikä heitä välttämättä tunneta.

– Vaatimus siitä, että voitaisiin olla aina absoluuttisen turvassa, eikä vaaralliseksi ajateltua henkilöä eläisi naapurustossa, on avoimessa yhteiskunnassa mahdoton, hän toteaa.

Hänen mukaansa osalla turvallisuuden tunne paranee kun he kuulevat, että esimerkiksi henkirikoksiin syyllistyneitä on saattanut asua naapurissa jo pidemmän aikaa heidän siitä tietämättään, eikä enemmän mainetta saaneen rikoksia tehneen muutto alueelle näin ajatellen turvallisuustilannetta juuri muuta.

Heinonen kuitenkin toteaa, että ihmisten pitää voida elää ja nauttia kaupunkitilasta vapaasti. Jos näin ei esimerkiksi pelon tai turvallisuudentunteen heilahduksen takia ole, pyrkii poliisi siihen vaikuttamaan.

– Jos ei muuten niin läsnäoloa lisäämällä, hän toteaa.

Heinonen suosittelee itsensä, läheisensä tai vaikka koko yhteisönsä puolesta pelkäävää henkilöä ottamaan yhteyttä poliisiin, jotta pelon syitä voidaan lähteä ratkaisemaan.