Eviran johtaja: Tarhaajat ehtivät korjata puutteet ennen tarkastuksia

Läänineläinlääkärit aloittivat maanantaina tarkastusurakan, joka koskee kaikkiaan 29:ää turkistilaa, kertoo STT.

Evira tarkastaa vuosittain noin 5-10 prosenttia turkistiloista. Tarkastukset tehdään pistokokein, eli tarhaaja ei tiedä käynnistä etukäteen.

- Ne valitaan arpomalla ja osittain riskiperustaisesti, Mikkola kertoo MTV:n uutisille puhelimitse.

Osassa tapauksista tarhat sijaitsevat niin keskellä korpea, että tarkastaja joutuu soittamaan käynnistä hieman etukäteen omistajalle ajo-ohjeiden vuoksi.

- Tässäkin olemme ohjeistaneet tarkastajia niin, että soitto pitää tehdä korkeintaan tuntia ennen tarkastusta.

Onko tarkastuksissa jääviysongelmia?

Tilojen tarkastukset suorittavat läänin eläinlääkärit. Eläinsuojelufoorumeilla on kuitenkin kritisoitu sitä, että pienillä paikkakunnilla eläinlääkärit ja tilalliset ovat tuttuja, jolloin oloja tilalla saatetaan katsoa läpi sormien.

Mikkola ei usko jääviysongelmaan.

- Kaikki heistä toimii virkavastuulla. En jaksa uskoa, että tällainen vaikuttaisi tarkastajan työhön.

Oikeutta eläimille -järjestön julkaisemat kuvat ovat järkyttäneet monia kansalaisia. Mielipidepalstalla eräs huolestunut lukija onkin ehdottanut eläinten olojen parantamiseksi tiloille nettikameroita, joita voisi seurata internetin kautta realiajassa.

Eviran yksikönjohtaja Jaana Mikkolaa ajatus kauhistuttaa. Hänen mielestään olisi loukkaavaa, että jo lähtökohtaisesti pidettäisiin mahdollisena, että tilalla rikotaan eläinsuojelulakia.

- Silloinhan ravintoloiden keittiöitäkin pitäisi valvoa siltä varalta, että sielläkin voi tapahtua vaikka mitä, Mikkola jatkaa.

" Parempi kauhea loppu kuin loputon kauhu"

Viime syksyn ja alkutalven kansalaiset ovat saaneet nähdä järkyttäviä kuvia suomalaisilta tuotantoeläintiloilta. Kuvat on tuonut esiin Oikeutta eläimille -järjestö. Materiaali on nostanut esiin laajan keskustelun siitä, ovatko eläinten olot riittään hyvät.

- Jos eläimiltä itseltään voisi kysyä, niin ne varmasti sanoisivat, että ei. Täytyy kuitenkin muistaa, että eläinsuojelulailla ei turvata eläimen hyvinvointia vaan se, ettei eläin kärsi, Mikkola tiivistää.

Mikkola nostaa esiin vertauksen, joka mielestään kuvaa hyvin edellämainittua .

- Parempi kauhea loppu, kuin loputon kauhu. Kun keväällä syntyneet eläimet nahkotaan pian syksyllä, ne eivät ehdi kauaa kärsiä ahtaista oloista.

Mikkola onkin huolissaan turkistarhojen tapauksessa nimenomaan siitoseläimistä, joiden elämä jatkuu vuodesta toiseen häkkiolosuhteissa.