Evira torjuu vanhaa tietoa banaaneista – saa popsia niin paljon kuin sielu sietää

Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran vuonna 2011 julkaiseman tutkimuksen mukaan suomalaislapset saavat eniten torjunta-ainejäämiä kurkusta ja banaanista.

Tutkimuksessa selvisi, että torjunta-aineita käytetään banaanin viljelyssä myös kukintovaiheessa, joten siinä on torjunta-ainejäämiä kuoren lisäksi myös itse hedelmässä. Banaanin kuoriminen ei siis yksin riitä torjunta-aineiden välttämiseksi.

Pieni osa kolmevuotiaista sai tutkimuksen mukaan kasvinsuojeluaineita yli sallitun rajan, sillä lapset syövät painoonsa nähden paljon. Eviran tutkija suosittelikin tuolloin, että lapsen ei kannata syödä enempää kuin yksi banaani päivässä.

Evira: Saa syödä rajoituksetta

Neuvo on edelleen monen pikkulasten vanhemman mielessä, mutta enää Eviralla ei tuollaista suositusta ole.

– En ole itse tuollaisesta suosituksesta suoraan sanottuna edes kuullut. Banaaneja saa syödä niin paljon kuin sielu sietää, vakuuttaa ylitarkistaja Tomi Kekki Evirasta.

– Kasvinsuojeluainejäämät analysoidaan kasviksista kuorineen. Eli altistus jäämille vähenee huomattavasti, kun tuote kuoritaan ja nautitaan.

"Banaani pidettävä tarkkailulistalla"

Evirassa aiemmin työskennellyt Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesin erikoistutkija Juha Laakso suosittelee pitämään sinänsä varsin terveelliset banaanit edelleen "tarkkailulistalla".

– Eviran tutkimuksissa arvioitiin kumulatiivisesti kaikkien torjunta-aineiden yhteisvaikutusta. Osoittautui, että lapsilla jäämien saannin ylityksen mahdollisuus on tavoitetta suurempi. Tutkimus tehtiin toki niin, että esimerkiksi banaanit analysoitiin kuorineen, mutta tuloksista syntyi sellainen kuva, että banaanin tilannetta on hyvä seurata.

Laakso kertoo, että tutkimuksessa selvitettiin myös sitä, tapahtuiko banaanin jäämissä muutoksia tutkimusajanjakson aikana. Kun torjunta-ainepitoisuudet vähenivät muissa elintarvikkeissa kauttaaltaan, banaanien jäämissä ei tapahtunut muutosta.

– Mitään turvallisen määrän rajaa ei voida esittää, eivätkä lapset todennäköisesti edes sellaisiin tasoihin yllä. Jäämien kehitystä kannattaa kuitenkin seurata, Laakso tähdentää.

Luomu ja kotimainen puhtainta

Laakso uskoo, että nykyisin käytettävistä torjunta-aineista tiedetään jo niin paljon, että yllättäviä haittavaikutuksia ei enää ilmene.

– Torjunta-aineet tutkitaan yhtä tarkasti kuin lääkkeet, ennen kuin ne hyväksytään kliinisiin tutkimuksiin. Niistä tutkitaan se, miten ne käyttäytyvät luonnossa, auringonvalossa ja vesistöissä. Lisäksi selvitetään, miten ne muuttuvat esimerkiksi leivonnassa tai teollisissa prosesseissa.

Laakson mukaan torjunta-aineiden läpikäyminen on ollut EU-tasolla valtava projekti.

– Se alkoi vuonna 1993, ja kaikki saatiin käydyksi läpi kertaalleen vuonna 2010. Sen seurauksena 3/4 aineista poistettiin markkinoilta. Käytöstä poistettiin etenkin hormonitasapainoon vaikuttavia ja syöpävaarallisia kasvinsuojeluaineita.

Laakso muistuttaa, että kotimaiset marjat, hedelmät ja kasvikset ovat tutkimusten perusteella turvallisempia kuin tuontihedelmät ja -marjat. Tuontituotteista turvallisimpia ovat luonnonmukaisesti viljellyt.

Suomalainen ruoka on EU:n puhtainta – eniten torjunta-ainejäämiä tulee EU:n ulkopuolelta