Eversti Heikki Hult: Afganistanin sota etenee erikoisiskuin

Sota Afganistanissa etenee lähiaikoina iskuoperaatioin, joissa amerikkalaiset erikoisjoukot pyrkivät joko sieppauksiin tai tuhoamaan Talebanien esikuntakohteita, arvioi Maanpuolustuskorkeakoulun strategian laitoksen johtaja, eversti Heikki Hult.

Erikoisjoukkojen iskut tapahtuisivat ns. raideina, joissa iskuosasto hyökkää kohteeseen ja palaa sen jälkeen takaisin tukikohtaansa. Varsinaiseen maahyökkäykseen eversti Hult ei usko. Raid-iskuja suojaamaan tosin saatetaan lähettää osia amerikkalaisten 18. maahanlaskuarmeijakunnan ilmarynnäkködivisioonasta (101 Airassault).

Afganistanin ilmatila on nyt neljä viikkoa kestäneiden ilmaiskujen ja pommitusten jälkeen täydellisesti liittouman eli amerikkalaisten ja brittien hallussa.

-Siellä voidaan lentää suhteellisen vapaasti, jopa helikoptereilla. Tietysti siellä on vielä kevyttä ilmatorjunta-aseistusta, kuten sergeitä (kevyitä ilmatorjuntatykkejä ja olkapääohjuksia (lämpöhakuisia) jäljellä, toteaa eversti Hult.

Amerikkalaiset kopterit on vielä varustettu olkapääohjusten infrapunahakeutumista harhauttavin soihduin. Afganistanissa ei tietenkään lennetä "siniseen taivaaseen", jossa kaikki olisi valmista, mutta käytännössä varsin vapaasti.

-Sergeitä (venäläisvalmisteisia it-tykkejä) siellä on varmasti pilvin pimein, mutta ne toimivat käsisuuntauksella eikä ohjaussauvalla. Silloin kopterilla pitää lentää melkein päälle, jotta siihen saisi osuman. Kalusto ei sovi nykyaikaiseen ilmatorjuntaa, eikä niillä ole näissä sotatoimissa kovin paljon merkitystä - massiivisesti käytettynä kyllä suojaamaan pientä kohdetta, eversti arvioi.

Pidättyvää ilmasodankäyntiä

-Liittouman sodankäynti ilmasta on ollut kovin pidättyvää. Ilmaiskuissa on ilmoitettu peräti yksittäisten koneiden ja yksittäisten ohjusten tai ohjautuvien pommien käytöstä. Afganistaniin on tapahtunut tähän mennessä noin kaksituhatta pommituslentoa, ja jokaisella lennolla on pudotettu vähintään yksi ohjautuva pommi, useimmiten kuitenkin ammuttu ne yhdestä kolmeen maaliin, siis kaikkiaan jopa kuutisen tuhatta. Lisäksi on pudotettu (B52) pari kertaa gravitaatio- eli pommimattoja, jatkaa Hult.

Pidättyväistä sotilaallista toimintaa ja sitä kuvaavat hänen mukaansa myös arsenaaliin nähden vähäiset ihmistappiot. Hult arvioi tämän johtuvan amerikkalaisten moraalista: Talebanin sotilaita ei voi erottaa siviileistä edes asepuvun perusteella, ja sotilaat ja siviilit ovat siellä keskenään. Sen vuoksi erikoisjoukkojen toimintaa lisätään maassa todennäköisesti koko ajan.

Osa erikoisjoukoista toimii nyt jo maalien osoitustehtävissä, koska maalit täytyy löytää tarkasti väestön seasta. Erikoisjoukkojen välineinä tiettyjen koneiden ja pommien täsmämaaleihin ovat GPS-paikantamislaitteet ja laserosoittimet.

Kazakstanista tukikohtia?

Eversti Hultin arvion mukaan Yhdysvallat on Ilmeisesti varmistamassa Kazakstanista erikoisjoukkojen uusia tukikohta-alueita siltä varalta, että toiminta Pakistanissa vaikeutuu. Tämä taas tehdään Intian varalle, jolle saattaa tulla lisävaatimuksia Kashmirin takia. Eli jos toiminta Pakistanin kautta vaikeutuu, saataisiin Afganistanin pohjoinen alue enemmän käyttöön.

-Intiassa on Kansallinen puolue vähemmistöpuolueena hallituksessa. Puolue on nationalistinen ja on vaatinut terrorismia kuriin Kashmirissa. Käytännössä tämä tarkoittaisi rajoitettua sotaa Intian ja Pakistanin välillä. Silloin Pakistanissa menisi "vempulat sekaisin", ja amerikkalaisten tukeutuminen maahan ja käyttäminen tukikohtana herkistyisi sekä vaikeutuisi, eversti Hult toteaa.

Varsinainen maasota kaukana

Varsinaista maaoperaatiota ei eversti Hultin arvion mukaan näillä näkymin olla Afganistaniin tekemässä. Eli sinne ei olla menossa panssarivaunuin ja kuljetusvaunuin huollon kanssa.

- Eihän ne nyt sinne mene ja astu samaan haravaan toista kertaa, kuten venäläinen kenraali asiasta on todennut. Erikoisjoukot menevät ennalta määrättyihin sotilaskohteisiin raideina, iskuosaston hyökkäyksinä, jotka tehdään kohteeseen ja sen jälkeen palataan takaisin tukikohtaan, Hult sanoo.

Nyt nämä hyökkäykset tehtäisiin helikoptereilla, mutta niitä suojaamaan voidaan lähettää jopa maahanlaskujoukkoja niin ikään helikopterein. Ne suojaavat kohteen ympäristön, jotta iskuosastot pääsevät tehtäviinsä.

-Jos ne esimerkiksi tietäisivät, että siellä on bin Laden tai joku heidän isompi esikuntansa jossain luolassa. Maahanlaskujoukot ovat 82 Airborne (laskuvarjodivisioona) ja 101 Airassault (ilmarynnäkködivisioona), joka liikkuu helikoptereilla. Ne ovat 18. maahanlaskuarmeijakunnan divisioonia, ja ainoat maavoimien joukot, jotka ovat valmiudessa Amerikan mantereella. Niidenkin varsinainen taisteluosa on varsin pieni -noin prikaati.

Hultin mukaan talvesta ei sinänsä ole haittaa amerikkalaisille, vaikka se hidastaa ja vähän estää eri operaatioita. Helikopterit taas toimivat talvella lähes samalla tavalla kuin kesällä. Inhimillinen katastrofi sen johdosta on eri asia. Talvella sotatoimet pohjoisessa joka tapauksessa Pohjoisen liitolla vaikeutuvat.

-On sitten eri kysymys, kuinka halukkaita he ovat käymään laajaa maasotaa. Talebanilla puolestaan on viisi armeijakuntaa. Ne ovat ehkä 10 000 taistelijan joukkoja, joilla on johtoporrasjärjestelmänsä.

Everstin Hultin mukaan nämä joukot eivät kuitenkaan pysty mihinkään suuriin operaatioihin.

Keski-Aasian energiavarat strategisia

Keski-Aasia tulee pitkällä tähtäimellä maailmanpolitiikan polttopisteeseen, sanoo eversti Hult. Hän on aiemmin ennustanut näin käyvän energian takia noin 15-20 vuoden kuluttua.

Nyt tilanne on Hultin mukaan nopeutunut. Tämä taas johtuu siitä, että Kiina ja Intia tulevat tarvitsemaan alueelta energiaa; Lähi-idässä öljyn saanti voi nykyisten laskelmien mukaan pitkällä aikavälillä loppua tai vaikeutua, jolloin öljyn hinta nousee. Jos Keski-Aasia taas pysyy erittäin levottomana, niin se voi tuoda vielä nopeammin läntiset investoinnit Barentsinmerelle.

-Tässä kehässä Suomenkin turvallisuuspoliittinen tilanne heilahtaisi, arvioi Hult.

(MTV3-STT)

Lue myös:

    Uusimmat