Eurovaaleista kulunut puoli vuotta – mitä ovat suomalaismepit saaneet aikaan?

– Työmme ei ole lähtenyt kunnolla vielä käyntiin, koska komissio on valittu vähän aikaa sitten ja vasta nyt antanut työohjelmansa. Tämä on samankaltainen tilanne kuin Suomessa eduskuntavaalien aikana. Ennen hallituksen valitsemista ei kahdesta kolmeen kuukauteen eduskunnassa juuri mitään tapahdu, muistuttaa Anneli Jäätteenmäki (kesk.).

– Syksy on mennyt pitkälti suunnittelutyöhön. Itse kuulun kokoomuksen edustajana parlamentin suurimpaan ryhmään EPP:hen, jolla on parlamentissa 220 jäsentä. Uudesta komissiosta puolet on EPP-taustaisia ja ryhmä on käynyt pitkin syksyä tiiviitä keskusteluja komission kanssa muun muassa komission työohjelman sisällöstä ja siitä, mitä siellä pitäisi olla. Koenkin, että olen voinut vaikuttaa komission valmistelutyöhön hyvinkin paljon, kertoo Henna Virkkunen, joka työskenteli hallituksessa kunta- ja hallintoministerinä ennen valintaansa parlamenttiin.

Valiokuntatyöskentelyä ja perehtymistä

Toukokuussa parlamenttiin valittiin 28 EU-maasta 751 parlamentaarikkoa, jotka kokoontuvat Belgian Brysseliin ja Ranskan Strasbourgiin päättämään yhteisistä EU-asioista. Perussuomalaisten europarlamentaarikko Jussi Halla-aho aloitti toukokuun vaalien jälkeen uutena edustajana parlamentissa.

– Lainsäädäntö on ollut seisahduksissa niin kauan, kunnes komissio asetettiin. Se on antanut itselle aikaa perehtyä valiokuntatyöskentelyyn ja antanut itselle myös mahdollisuuden asettua osaksi taloa. On nähnyt sen, millaisiin asioihin on mielekästä keskittyä ja mihin kaikkeen on aikaa. Täällä kannattaa keskittyä omaan aihepiiriinsä, vaikka edustaakin pientä maata. Voi tulla painetta olla jokaisen asian asiantuntija, mutta se ei ole mahdollista.

Myös toisen Perusuomalaisten mepin, Sampo Terhon arki parlamentissa on ollut tänä vuonna erilainen, vaikka hän onkin jo aikaisemmin työskennellyt Euroopan parlamentissa.

– Meidän paikkamäärämme kaksinkertaistui kevään vaaleissa. Merkittävintä on ollut ryhmän vaihto Euroopan konservatiiveihin ja reformisteihin (ECR:ään) ja siihen liittyvät neuvottelut heti siinä vaalikauden alussa. Ennen olimme pienimmässä ryhmittymässä, nyt kolmanneksi suurimmassa. Se on ollut merkittävintä tässä puolen vuoden sisällä. 

Anneli Jäätteenmäki on työskennellyt parlamentissa meppinä vuodesta 2004 asti, joten työ on hänelle tuttua ja monet asiat ovat olleet esillä pidemmän aikaa. 

– Nyt täällä on ensimmäisen puolen vuoden aikana ollut esillä muun muassa energia-asiat, kannatan biopolttoaineita. Olen erittäin voimakkaasti ajanut lisäksi esimerkiksi sitä, että ruokiin tulisi alkuperämerkinnät. Työpöydälläni on myös ollut metsästrategia, eli miten puun- ja metsän käyttö hyväksytään ja miten metsän hyötykäyttöä edistetään, Jäätteenmäki kuvailee tämänhetkisiä työkuvioitaan.

Budjettia ja TTIP-sopimusta

Keskustan toinen edustaja, Paavo Väyrynen on työskennellyt nyt syksyn aikana muun muassa kehitysvaliokunnassa YK:n vuosituhattavoitteiden parissa. YK:n huippukokouksen määrittämät kehitystavoitteet määritellään uudestaan syksyllä ja EU on aloittanut työn jo hyvissä ajoin. Vihreiden ainoa edustaja Euroopan parlamentissa taas on Heidi Hautala. Hautala on ollut EU:n parlamentissa vuosina 1995–2003 ja 2009–2011.

– Olen pystynyt nojaamaan siihen työhön, jota tein aikaisemmin.  Nyt minulla on agendalla avoimuus. Seuraan tiiviisti sitä, miten kansalaiset ja Euroopan parlamentti voivat esimerkiksi TTIP-sopimuksessa, Yhdysvaltojen ja EU:n välisissä vapaakauppaneuvotteluissa, saada tietoa. Toinen avoimuusjuttu on se, että minut on nimitetty EU:n yleisen hallintolain esittelijäksi, johon liittyy hyvin paljon avoimuuskysymyksiä. Se on siis hanke, joka pitäisi saada vireille. Meille ei riitä se, että eri toimielimillä on omia sääntöjä, vaan tarvitaan tällainen hyvän hallinnon laki, jossa myös kerrotaan, miten virkahenkilöiden tulee kohdella kansalaisia ja vastata kysymyksiin ja kirjeisiin, Hautala kertoo kuluneesta puolesta vuodestaan parlamentissa.

RKP:n europarlamentaarikko Nils Torvalds on ollut vaalien jälkeen mukana muun muassa parlamentin budjettineuvotteluissa.

– Pääsimme lopputulokseen, joka on EU:n kokonaisuuden ja parlamentin kannalta paljon parempi kuin entinen. Sitten olen vääntänyt ja kääntänyt tätä rahanpesudirektiiviä tavalla, joka palvelee suomalaisten järjestöjen etua. Paljon on töitä tehty ja paljon on vielä tehtävänä, Torvalds kiteyttää.