Eurooppalainen arki on jokaisen suomalaisen arki

EU-maiden kansalaisten luottamus Euroopan unionin instituutioihin on ymmärrettävistä syistä huvennut. EU:n koetaan olevan hyvin etäällä kansalaisten arjesta.

Euroopan unioni – ja etenkin komissio – nähdään eräänlaisena kriisiytyneen talouden vapaapalokuntana, joka keskittyy talouden toistuvien palopesäkkeiden sammuttamiseen. Tämän seurauksena päättyvän vaalikauden aikana demokratian lisääminen ja sosiaalisen Euroopan kehittäminen ovat jääneet unionin toimissa pahasti talouskriisin jalkoihin.

Reilun parin viikon kuluttua pidettävät EU:n parlamenttivaalit ovat merkittävät, sillä parlamentin asemaa on kuluneiden vuosien aikana määrätietoisesti vahvistettu. Parlamentilla onkin tänään enemmän valtaa kuin koskaan aikaisemmin.

Harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta valitettavasti myös asiallinen ja rakentava keskustelu EU:sta ja sen kehittämisestä on kadonnut lähes kokonaan – ja myös palkansaajapuolen asialistalta. Palkansaajien on välttämättä otettava asia uudelleen esiin ja aloitettava keskustelu unionin kehittämisestä. Palkansaajien tavoitteena on oltava EU:n demokraattinen vahvistaminen ja sosiaalisen ulottuvuuden lisääminen. Unioni ja rahaliiton rapautunut perusta ja valuviat on korjattava kuntoon.

Reilun parin viikon kuluttua pidettävät EU:n parlamenttivaalit ovat merkittävät, sillä parlamentin asemaa on kuluneiden vuosien aikana määrätietoisesti vahvistettu. Parlamentilla onkin tänään enemmän valtaa kuin koskaan aikaisemmin. Vaaleilla on siis iso merkitys jokapäiväiseen elämäämme, sillä eurooppalainen arki on yhtä kuin jokaisen suomalaisen arki. Suomen ja suomalaisten menestyminen on mitä suurimmassa määrin sidottu Euroopan menestymiseen.

EU:n keskeinen tehtävä on tuottaa monipuolisen yhteistyön keinoin jäsenmailleen ja niiden kansalaisille poliittista ja taloudellista turvallisuutta. Tärkeintä nyt on vahvistaa politiikkaa, joka saa kriisin jähmettämän Euroopan talouden pyörät taas pyörimään, parantaa työllisyyttä, edistää kasvua ja lisää eurooppalaisten – siis myös suomalaisten - arjen hyvinvointia.

EU on kehittynyt nykyiseen muotoonsa alun perin rauhan yhteisöstä. Yksikään jäsenvaltio ei ole ollut sodassa toisen jäsenvaltion kanssa moneen vuosikymmeneen. Viime aikojen ikävät tapahtumat unionin porteilla ovat silti taas kerran osoittaneet, että rauhan ylläpitäminen on aina ja edelleen erittäin ajankohtainen asia.

***

Palkansaajajärjestöt ovat käynnistäneet yhteisen Ääniä Suomesta –eurovaalikampanjan. Sen tavoitteena on tuoda esiin Euroopan parlamentin merkitys suomalaiselle työlle ja työntekijöille sekä rohkaista jäsenistöä keskustelemaan unioniin liittyvistä asioista ja kannustaa heitä äänestämään tulevissa eurovaaleissa.

Ääniä Suomesta -kampanja kiertää Suomea ja ehdoton vähimmäistavoite on nostaa äänestysaktiivisuus korkeammaksi kuin edellisissä vaaleissa. Tuolloin se oli hävettävän alhainen, vain noin 40 prosenttia.

Euroopan unionissa valmistellaan ja päätetään suuri osa suomalaisenkin palkansaajan arkeen vaikuttavista asioista. Siksi on tärkeää, että palkansaajat käyttävät äänioikeuttansa ja äänestävät tulevissa EU-vaaleissa ehdokkaita, jotka tuntevat tämän päivän suomalaista työelämää ja suomalaisen keskituloisen palkansaajan arjen.

Maalis-huhtikuussa palkansaajajärjestöjen jäsenten keskuudessa tehdyn kyselyn mukaan näyttää siltä, että äänestysinto olisi korkeampi kuin edellisissä vaaleissa. Aiempaa suurempi osa vastaajista ilmoittaa äänestävänsä varmasti tai ainakin todennäköisesti tulevissa vaaleissa. Kuulostaa lupaavalta.

Saman kyselyn mukaan suuri osa palkansaajista haluaa Euroopan unionin jäsenmaille vähimmäistason koskemaan työntekijöiden työehtoja ja irtisanomissuojaa. He myös haluavat yhtenäistää eri jäsenmaiden työaikalainsäädäntöä. Lisäksi toivotaan rahoitusmarkkinoiden ja pankkien sääntelyn lisäämistä sekä äkillisten rakennemuutoksen kourissa olevien alueiden työllisyyden ja kilpailukyvyn tukemista EU:n rakennerahastoista.

Palkansaajat haluavat EU-tason vaikuttamista työelämän eri osa-alueilla. On erittäin hyvä, että saman kyselyn mukaan selvä enemmistö ymmärtää myös äänestämisen merkityksen vaikutuskanavana näihin tärkeisiin asioihin. Vaalien jälkeen EU:n tulisikin pikaisesti ryhtyä toimiin muun muassa työaikadirektiivin ja irtisanomissuojan vähimmäistason suhteen, jos se mielii aidosti vastata kansalaistensa toiveisiin.

Ylipäätään kysely osoittaa, että selvä enemmistö suomalaisista palkansaajista toivoo EU:lta tähän astista aktiivisempaa otetta työntekijän oikeuksiin liittyvissä kysymyksissä.

Eikä sitten muuta kuin äänestämään joko ennakkoäänestyksessä tai varsinaisena vaalipäivänä. Äänestäminen kannattaa – aina.

Antti Palola, STTK:n puheenjohtaja


Lue myös:

    Uusimmat